Paavi Fransiskuksen kuolema
Paavi Fransiskus, ensimmäinen latinalaisamerikkalainen paavi, kuoli 21. huhtikuuta 2025, 88-vuotiaana, Vatikaanin Casa Santa Martassa. Hänen kuolemansa syynä oli aivohalvaus, jota seurasi kooma ja sydän- ja verenkiertoelimistön romahdus.
Fransiskus kärsi myös aiemmista terveysongelmista, kuten keuhkokuumeesta, hengitysvajauksesta, verenpaineesta ja tyypin 2 diabeteksesta. Hänen 12-vuotinen paaviutensa oli merkittävä. Hän painotti sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ympäristönsuojelua ja kirkon inklusiivisuutta.
Hautajaiset pidetään lauantaina 26. huhtikuuta 2025, ja kardinaalit kokoontuvat konklaaviin noin 15–20 päivän kuluttua hänen kuolemastaan, todennäköisesti toukokuun alussa 2025.
Konklaavissa alle 80-vuotiaat kardinaalit äänestävät salaisesti, kunnes yksi ehdokas saa kahden kolmasosan enemmistön.
Vedonlyönti-ilmiö
Paavin valinta on herättänyt kiinnostusta myös vedonlyönnin saralla. Kansainvälisillä vedonlyöntialustoilla, kuten Polymarketilla, on mahdollista lyödä vetoa seuraavasta paavista.
Polymarket on kryptovaluuttoihin perustuva alusta, jossa käyttäjät ostavat ”osakkeita” eri ennusteisiin, ja niiden arvo vaihtelee todennäköisyyksien mukaan.
Alustan mukaan paavin valintaan on vedetty yhteensä yli viisi miljoonaa dollaria.
Suosikit vedonlyöntimarkkinoilla
- Tällä hetkellä vedonlyöntimarkkinoiden suosikki on Italiasta kotoisin oleva kardinaali Pietro Parolin, jonka valintatodennäköisyys on noin 35–40 % eri lähteiden mukaan.
- Parolin, joka on toiminut Vatikaanin ulkoministerinä vuodesta 2013, nähdään maltillisena ehdokkaana, joka voisi jatkaa Fransiskuksen uudistuksia.
- Hänen lähin kilpailijansa on Filippiineiltä kotoisin oleva kardinaali Luis Antonio Tagle, jonka todennäköisyys on noin 25–30 %.
- Tagle tunnetaan karismaattisena ja progressiivisena johtajana, joka on ollut Fransiskuksen lähipiirissä.
Muita ehdokkaita ovat esimerkiksi Kanadan Mark Ouellet ja Ghanan Peter Turkson, mutta heidän todennäköisyytensä ovat pienempiä.
Hollannin kardinaali Wim Eijk on myös listalla, mutta hänen mahdollisuutensa ovat vain noin 1 %. Silti Eijkiin liittyviin vetoihin on panostettu merkittävästi, erityisesti siihen, että hän ei tule valituksi.
| Ehdokas | Todennäköisyys (%) | Maa |
|---|---|---|
| Pietro Parolin | 35–40 | Italia |
| Luis Antonio Tagle | 25–30 | Filippiinit |
| Mark Ouellet | 5–10 | Kanada |
| Peter Turkson | 5–10 | Ghana |
| Wim Eijk | 1 | Alankomaat |
Vedonlyönnin rajoitukset
Vedonlyönti paavin valinnasta on kiistanalaista, ja monet maat rajoittavat sitä. Esimerkiksi Alankomaissa lainsäädäntö kieltää vedonlyönnin muista kuin tietyistä urheilutapahtumista, joten hollantilaiset eivät voi laillisesti osallistua paavin valintaan liittyviin vetoihin.
Suomessa rahapelilainsäädäntö on tiukka, ja tällainen vedonlyönti ei ole sallittua kotimaisilla alustoilla. Suomalaiset voivat kuitenkin käyttää kansainvälisiä alustoja, kuten Polymarketia, omalla vastuullaan, mutta heidän tulee ymmärtää heitä ja vedonlyöntialustaa sitovat lait.
Polymarket on herättänyt kiistaa, sillä se on ollut tutkinnan kohteena esimerkiksi Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Sen kilpailija, Kalshi, on nimittänyt Donald Trump Jr. neuvonantajakseen.
Polymarket kiellettiinkin Yhdysvalloissa vuonna 2022, se on kuitenkin jatkanut toimintaansa muualla. Suomessa kryptovaluuttoihin perustuva vedonlyönti on kiellettyä nyt, ja myös tulevaisuudessa, sillä uusi rahapelilaki kieltää sen, mikä rajoittaa osallistumista.
Konklaavin merkitys
Uuden paavin valinta on merkittävä tapahtuma katolisen kirkon 1,3 miljardille jäsenelle. Se vaikuttaa kirkon opillisiin linjauksiin, sosiaaliseen toimintaan ja globaaliin vaikutusvaltaan.
Fransiskuksen paaviuden aikana kirkko keskittyi köyhyyden torjuntaan, ympäristökysymyksiin ja inklusiivisuuteen, mutta seuraavan paavin linja voi olla joko jatkoa tälle tai paluu konservatiivisempaan suuntaan.
Konklaavi järjestetään Sixtuksen kappelissa, ja äänestys jatkuu, kunnes ehdokas saa kahden kolmasosan enemmistön. Prosessi on salainen, ja valinta ilmoitetaan valkoisella savulla.
Uuden paavin odotetaan ottavan kantaa aikamme suuriin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon ja kirkon rooliin modernissa maailmassa.