Suomi suunnittelee siirtymistä lisenssijärjestelmään, jossa lisensoidut nettikasinot maksaisivat 22 % veroa bruttopelituotostaan (GGR) valtiolle.
Bruttopelituotto tarkoittaa pelaajilta saatujen panosten ja heille maksettujen voittojen erotusta.
Lisäksi Suomi kaavailee vuosittaista valvontamaksua, jonka suuruus riippuisi pelien tuotosta (skaalautuen n. 4 000–265 000 €) sekä mahdollisia hakemusmaksuja.
Alla on vertailu Suomen ehdotuksen ja muiden maiden vastaavien B2C-markkinoiden verojen ja maksujen välillä.
| Maa | Verorakenne ja -tasot | Lisenssimaksut ym. |
|---|---|---|
| Suomi (suunnitteilla) |
|
|
| Ruotsi |
|
|
| Tanska |
|
|
| Saksa |
|
|
| Iso-Britannia |
|
|
| Ranska |
|
|
Huomioita rakenteellisista eroista
Suunniteltu Suomen malli (kuten Ruotsin, Tanskan ja UK:n nykykäytännöt) perii veron operaattorin bruttopelituotosta (GGR).
Tämä tarkoittaa, ettei tavallisesti pelaajien tarvitse maksaa erikseen veroja voitoistaan näissä lisensoiduissa peleissä, verorasitus kohdistuu suoraan yhtiöihin.
Saksassa veropohja poikkeaa: 5,3 %:n panosvero on liikevaihtovero, joka lasketaan suoraan panoksista, ei nettotuloksesta.
Tämä johtaa huomattavasti korkeampaan suhteelliseen verotaakkaan operaattorille kuin vastaava GGR-vero – käytännössä Saksan malli voi ylittää 100 % GGR:stä kolikkopeleissä missä on parhaat palautusprosentit.
Yhteenveto
Suomen kaavailema 22 %:n lisenssivero nettikasinoille asettuu pohjoismaisessa vertailussa samalle tasolle Ruotsin (22 %) kanssa, korkeammaksi kuin Tanskassa aiemmin (20 %, nyt 28 %) ja alhaisemmaksi kuin Ranskassa (yli 50 %) tai Saksan efektiivinen taso.
Iso-Britannian 21 % vero online-kasinoille on lähellä Suomen suunnitelmaa. Kaikissa vertailumaissa on lisäksi jonkinlaisia lisenssimaksuja tai sektorikohtaisia maksuja, mutta kokonaisverorasitus muodostuu pääosin edellä mainituista veroista.
Eroja on veropohjassa: valtaosa maista verottaa GGR:ää, kun taas Saksa perii veron panoksista (turnover). Ranska on siirtynyt liikevaihtoverosta GGR-pohjaiseen malliin, mutta pitänyt veroprosentit niin korkeina, että markkinoiden kanavointiaste on sen johdosta todennäköisempi alhaisempi, eli siihen liittyy haasteita.
Että uusi rahapelilaki onnistuu, keskeistä on löytää verotasapaino, joka on kilpailukykyinen. Liian korkea vero voi ajaa pelaajia ulkomaisille sivustoille, kun taas liian matala vero vähentää valtion verotuottoja ja alan vastuullisuusvalvonnan resursseja.
Lähteet
Vertailun tiedot on koottu ajankohtaisista lähteistä, mm. maiden lakiesityksistä ja uutisraporteista. Kaikki luvut edustavat kokonaisverorasitusta B2C-markkinoilla, mukaan lukien mahdolliset lain määräämät lisämaksut, jotta vertailu maiden välillä on mahdollisimman kattava.
- Suomi (22 % GGR-vero): Sisäministeriön rahapelijärjestelmää koskeva lakiluonnos (sisältää luonnoksen lisenssiyhtiöiden 22 %:n verosta GGR:stä).
- Ruotsi (veronkorotus 22 %:iin): Ruotsin hallitus – Spelmarknad (raportteja ja lausuntoja veron nostosta 18 %:sta 22 %:iin heinäkuussa 2024).
- Tanska (28 % GGR-vero): Tanskan peliviranomainen – tilastot ja julkaisut (sisältää tietoa lisenssimaksuista ja vuoden 2021 veronkorotuksesta 20 %:sta 28 %:iin).
- Saksa (5,3 % panosvero): Euroopan rahapeliassosiaation (EGBA) lausunto (koskien Saksan 5,3 %:n liikevaihtoveroa panoksista sekä sen vaikutuksia).
- Iso-Britannia (21 % / 15 % verorakenne): Britannian budjettiasiakirjat – Gambling Duties (tietoa mm. Remote Gaming Dutyn (21 %) ja General Betting Dutyn (15 %) tasoista).
- Ranska (yli 50 % kokonaisverorasitus GGR:stä): Vuoden 2020 budjettimuutokset (LOI n° 2019-1479 du 28 décembre 2019) , Legifrance (vuoden 2024 veronkiristysesitykset, esim. online-vedonlyönnin korotus ~60 % GGR:ään).
Kaikki luvut edustavat kokonaisverorasitusta B2C-markkinoilla, mukaan lukien mahdolliset lain määräämät lisämaksut, jotta vertailu maiden välillä on mahdollisimman kattava.