Norjassa viime viikolla voimaan tullut uusi rahapelisivustojen estojärjestelmä murtui käytännössä saman tien.
DNS-pohjainen esto otettiin käyttöön torstaina 4. huhtikuuta, kun maan viranomaiset estivä 57 ulkomaista rahapelisivustoa.
Tarkoituksena oli rajoittaa läpipääsemätöntä markkinointia ja suojella peliongelmaisia. Käytännössä esto ei käytännössä koskaan edes alkanut toimia.
Yhtiöt auttavat kierrossa
Useat estolistalle joutuneet yhtiöt julkaisevat nyt ohjeet estojen kiertämiseen omilla verkkosivuillaan. Käyttäjiä kehotetaan ottamaan käyttöön VPN-yhteys, vaihtamaan DNS-palvelin tai lataamaan mobiilisovellus, jolla estoa ei voida käyttää.
”Klikkaa tästä jatkaaksesi pelaamista. Et tee mitään laitonta”, lukee erään ison operaattorin ohjeessa. Myös norjalainen rahapelaajien yhdistys jukaisi ohjeet estojen kiertoon.
Käytäntö on toistaiseksi lain puitteissa: norjalainen pelaaja ei syyllisty rikokseen, vaikka pelaisi estetyllä sivustolla. Kysymys on siis pikemminkin viestinnällinen kuin rikosoikeudellinen.
Norjan viranomaiset kuitenkin painottavat, että kyseessä on kansallisen rahapelijärjestelmän puolustaminen.
– Esto pakottaa pelaajan tekemään tietoisemman valinnan
Suomeen estot?
Suomessa rahapelilain uudistus etenee parhaillaan. Tulevan lisenssijärjestelmän rinnalle keskustellaan valvonnasta, joka saattaa sisältää myös DNS-estoja tai maksuliikenteen rajoituksia. Norjan esimerkki osoittaa kuitenkin karulla tavalla, kuinka helppoa esto on kiertää. Teknologisesti kokeneelle pelaajalle esto on hidaste, ei este.
Useat asiantuntijat ovat varoittaneet, että heikosti toteutetut esto- tai sensuuriratkaisut voivat jopa rapauttaa viranomaisten uskottavuutta. Esimerkiksi Betsson Suomi kiersi Suomen maksuestolistalle joutumisen hetkessä – vaihtamalla rahapelioperaationsa uuden yhtiön nimiin.
Suomessa valvontaratkaisuja mietitään parhaillaan sisäministeriössä. DNS-estojen käyttökelpoisuus noussee lähiavaruuteen myös eduskunnan valiokuntakäsittelyissä.
Norjan tapauksen jälkeen yksi kysymys on kuitenkin selvä: pelkkä esto ei riitä.
Jos Suomi aikoo rakentaa uskottavan ja toimivan lisenssijärjestelmän, sen ytimessä on oltava selkeä lainsäädäntö, tehokas viestintä ja kansainvälinen yhteistyo.