Suomessa rahapelit eivät ole aina olleet vain täysi-ikäisille. Vielä 2000-luvun alussa 15-vuotiaat saattoivat pelata peliautomaateilla kioskeissa ja marketeissa laillisesti. Vuonna 2011 ikäraja nostettiin 18 vuoteen, mutta keskustelu ei ole päättynyt. Onko nykyinen ikäraja riittävä vai pitäisikö sen olla jopa 21 vuotta, kuten Yhdysvalloissa?
Kun 15-vuotias sai pelata
Vuonna 2001 säädetty arpajaislaki toi ensimmäistä kertaa lakiin kirjallisen ikärajan raha-automaateille: 15 vuotta. Ennen tätä selkeää ikärajaa ei ollut, ja käytäntö vaihteli toimijoittain.
Raha-automaattiyhdistys (RAY) sovelsi uutta lakia vuodesta 2002 alkaen, mutta ohjeisti silti, että alle 15-vuotias sai pelata aikuisen seurassa – tuon ajan mittapuulla järkevä kompromissi, tänä päivänä kyseenalainen.
Myös muut rahapelitoimijat, kuten Veikkaus ja Fintoto, ottivat vapaaehtoisesti käyttöön 15 vuoden ikärajan vuonna 2005, vaikka laki ei sitä kaikille peleille vaatinut.
Taustalla oli ajatus, että nuoret tarvitsevat jonkinlaisen suojan, mutta 15 vuotta nähtiin vielä sopivana rajana viihteelle, joka ei ollut “liian haitallista”.
Vuonna 2011 peli muuttui
Vuonna 2011 rahapelien ikäraja yhtenäistettiin 18 vuoteen. Päätöksen taustalla oli kasvava huoli alaikäisten pelihaitoista ja tutkimustieto, joka yhdisti nuorena aloitetun pelaamisen suurempaan riskiin kehittää myöhemmin ongelmapelaamista.
THL:n mukaan esimerkiksi vuonna 2008 jopa 87 % 15–16-vuotiaista pojista oli pelannut peliautomaateilla.
Kun uusi ikäraja astui voimaan ja tunnistautumispakkoa alettiin hiljalleen toteuttaa, pelaaminen väheni selvästi. Vuonna 2024 vastaavat luvut olivat enää 25 % pojilla ja 6 % tytöillä.
Toimiiko 18 vuoden ikäraja?
Lainsäädännöllisesti 18 vuoden ikäraja on linjassa muiden aikuisten oikeuksien kanssa, äänestäminen, alkoholin ostaminen, asepalvelus. Mutta pelkkä rajan asettaminen ei yksin ratkaise ongelmia.
Yhä tänäkin päivänä osa alaikäisistä onnistuu pelaamaan, erityisesti verkossa.
Pelikenttä ei ole tasainen, nettikasinot ilman rekisteröitymistä varmistavat iän pankkitunnistautumisella, kun taas krytpokasinot ja muut rekisteröitymislomakkeella toimivat palvelut voivat päästää pelaajiksi alaikäisiä.
Peluurin tiedot ja testihankinnat kertovat puutteista valvonnassa, jotkut myyntipisteet eivät vieläkään tarkista ikää, vaikka laki niin vaatii. Erityisesti 15–17-vuotiaat pojat ovat riskiryhmässä, vaikka lainsäädäntö on selvä.
Samalla tutkimukset osoittavat, että ongelmapelaaminen on yleisintä juuri 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä, eli heti ikärajan jälkeen. Tämä herättää kysymyksen, suojaako nykyinen raja heikoimmassa asemassa olevia vai vapauttaako se heidät juuri silloin, kun riskit ovat suurimmillaan?
Katse maailmalle: voisiko ikäraja olla korkeampi?
Kansainvälisesti rahapelien ikärajat vaihtelevat. Useimmissa Euroopan maissa raja on 18 vuotta, kuten Suomessa. Mutta esimerkiksi:
- Yhdysvalloissa kasinopelaamisen ikäraja on usein 21 vuotta.
- Kreikassa joillain alueilla raja voi olla jopa 23 tai 25 vuotta.
- Yhdistyneessä kuningaskunnassa raja on 18, mutta osassa peleistä (kuten lotossa) voi olla poikkeuksia.
Tutkijat, kuten Frontiers in Psychiatry -julkaisussa on esitetty, huomauttavat, että aivot kehittyvät 25 ikävuoteen asti, erityisesti harkintakyky ja impulssikontrolli.
Tämä tarkoittaa, että nuoret aikuiset voivat olla alttiimpia pelihaittojen kehittymiselle, ja korkeampi ikäraja voisi teoriassa suojata paremmin.
Argumentit 18 vuoden puolesta ja vastaan
Puolesta:
- Yhtenäinen täysi-ikäisyyden raja on selkeä ja yhteiskunnallisesti hyväksytty.
- 18-vuotiailla on muita aikuisten oikeuksia – heitä ei voi kohdella lapsina rahapelien kohdalla.
- Lain ja valvonnan yhdistelmä voi riittää, kunhan täytäntöönpano toimii.
Vastaan:
- 18–24-vuotiaat ovat tilastollisesti eniten ongelmissa rahapelaamisen kanssa.
- Aivojen kehityksen perusteella myöhempi aloitusikä voisi ehkäistä haittoja.
- Joissain maissa on saatu hyviä tuloksia korkeammista ikärajoista.
Onko 18 vuotta riittävä?
Suomi teki vuonna 2011 rohkean liikkeen siirtymällä 15 vuodesta täysi-ikäisyyden vaatimukseen. Se oli oikeansuuntainen päätös, ja luvut osoittavat, että alaikäisten pelaaminen on vähentynyt merkittävästi.
Kuitenkin nykypäivänä keskustelu ei pääty tähän. Pelaamisen muotojen siirtyminen nettiin ja 18–24-vuotiaiden kohonnut riski haastavat nykyisen järjestelmän.
Onkin syytä kysyä; pitäisikö ikärajan lisäksi päivittää myös keinot; valvonta, koulutus ja yhteiskunnallinen viesti siitä, että rahapelit eivät ole vaarattomia.
Ja vaikka 21 vuoden ikäraja ei ehkä ole heti ajankohtainen, sen pohtiminen ei ole kohtuutonta. Jos haluamme suojella nuoria, pelkkä ikäraja ei riitä, tarvitaan kokonaisvaltaisempi strategia.
Kirjoittanut: Rahapelisanomat – Rehellisesti rahapelaamisesta
Lähteet: THL, Sisäministeriö, Peluuri, Arpajaislaki (Finlex), Frontiers in Psychiatry, Casiority.