Ruotsin korkein hallinto-oikeus on päättänyt olla myöntämättä valituslupaa Kindred Groupille, ComeOn Groupille ja Mr Greenille. Tämä ratkaisu päättää vuosia kestäneet oikeuskiistat, joissa oli kyse Ruotsin rahapelilainsäädännön rikkomuksista, erityisesti bonustarjousten osalta.
Kindredin sakot vahvistettiin
Kindred Groupin tytäryhtiö Spoonikerille määrättiin vuonna 2020 alun perin 100 miljoonan kruunun sakot. Ruotsin rahapeliviranomainen (SGA) katsoi, että yhtiö rikkoi lakia tarjoamalla asiakkaille useita bonuksia maaliskuussa 2019.
Kindred väitti, että kyseessä eivät olleet bonukset, vaan pelimekaniikkaan liittyviä etuja ilman taloudellista arvoa. Alemmat oikeusasteet alensivat sakot lopulta 30 miljoonaan kruunuun, mutta korkein hallinto-oikeus teki nyt niistä lainvoimaiset.
ComeOn Group ja sen brändit sakkojen kohteina
ComeOn Groupin neljä brändiä – ComeOn Sweden, Hajper, Casinostugan ja Snabbare – saivat vuonna 2021 yhteensä 165 miljoonan kruunun sakot. Sakot liittyivät luvattomiin bonustarjouksiin ja vastuullisen pelaamisen velvoitteiden laiminlyönteihin.
Valitusten jälkeen sakkoja alennettiin: esimerkiksi Snabbaren sakko laski 65 miljoonasta 24 miljoonaan. Myös nämä sakot ovat nyt lainvoimaisia.
Mr Green ja pelaajavastuun laiminlyönti
Mr Greenille määrätty sakko vuonna 2021 koski sekä rahanpesun torjunnan puutteita että pelaajavastuun laiminlyöntejä. Alkuperäiset 31,5 miljoonan kruunun sakot alennettiin 12 miljoonaan, mutta korkein oikeus ei sallinut valituksen jatkokäsittelyä.
Ruotsin bonuslainsäädäntö tiukasti valvottuna
Ruotsin rahapelilainsäädäntö sallii bonusten tarjoamisen vain ensimmäisen rekisteröitymisen yhteydessä. Tämä rajoitus on aiheuttanut kitkaa rahapeliyhtiöiden ja valvontaviranomaisten välillä, sillä monet yhtiöt kokeilevat keinoja kiertää sääntöjä esimerkiksi ”pelimekaniikkaan” vedoten.
Päätöksellä Ruotsin korkein hallinto-oikeus antaa vahvan signaalin, että maan tiukka linja bonusten valvonnassa pitää. Tämä päätös myös muistuttaa toimijoita siitä, että sääntöjen rikkominen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin seuraamuksiin.
Toimijoita yhden bonuksen maksimi on harmittanut, sillä pelaajat näyttävät siirtyvän kasinolta toiselle tervetuliaisetujen perässä.
Seuraako Suomi Ruotsin mallia kasinobonuksissa?
Vaikka Suomi on siirtymässä lisenssijärjestelmään vuonna 2026, sen linjaukset kasinobonuksista poikkeavat Ruotsin mallista. Toisin kuin Ruotsissa, jossa bonukset ovat sallittuja vain ensimmäisen rekisteröitymisen yhteydessä, Suomessa bonusten jakaminen on määrä sallia myös jatkossa, mutta sääntöjen mukaisesti niiden tulee olla yhdenvertaisia kaikille pelaajille.
Tämä tarkoittaa, että myös valtionyhtiö Veikkaus voisi tarjota bonuksia kilpaillakseen yksityisten toimijoiden kanssa. Yhdenvertaisuuden vaatimus estäisi esimerkiksi erikoisbonusten kohdistamisen vain tietyille asiakasryhmille, mikä voisi osaltaan lisätä kilpailun reiluutta markkinoilla.
Kierrätysehtojen muutokset uudessa järjestelmässä
Yksi merkittävä ero lisenssimarkkinoiden uudessa sääntelyssä tulee olemaan kierrätysvaatimusten sääntely.
Nykyisillä harmailla markkinoilla pelaajat ovat tottuneet jopa 40-kertaisiin kierrätysehtoihin, mutta tällaiset ehdot ovat tulevaisuudessa epätodennäköisiä Suomen lisenssimarkkinoilla.
- Kierrätysvapaat bonukset: On todennäköistä, että kierrätysvapaat bonukset yleistyvät tai niistä tulee jopa sääntelijän vaatimus. Kierrätysvapaus tekee bonuksista yksinkertaisempia ja läpinäkyvämpiä pelaajille, mikä tukee vastuullista pelaamista.
- Maltillisemmat kierrätysvaatimukset: Jos kierrätystä vaaditaan, se rajoittuu todennäköisesti maltillisiin tasoihin, mikä voi tehdä bonuksista houkuttelevampia ja samalla vähentää pelaajien taloudellista riskiä.
Vaikka Ruotsin malli keskittyy bonusten rajoittamiseen, Suomen lähestymistapa näyttää tasapainottavan pelaajien houkuttelun ja vastuullisuuden.
Johtopäätökset
Ruotsin tapaus korostaa sääntelyn tiukkuuden ja oikeudenmukaisen kilpailun tärkeyttä lisenssijärjestelmässä. SGA:n kyky valvoa ja sanktioida sääntöjen rikkomuksia osoittaa, että tiukka lainsäädäntö voi toteutua tehokkaasti.
Muille Euroopan markkinoille, myös Suomelle, Ruotsin malli toimii esimerkkinä sääntelyn vaikutuksista. Markkinatoimijoiden on tärkeää sopeutua paikallisiin säädöksiin, mikäli ne haluavat säilyttää asemansa säädellyillä markkinoilla.