LÄSNÄOLOMENETELMÄT saattavat auttaa rahapeliongelmasta kärsiviä vähentämään pelikäyttäytymistä ja ahdistusta.
Näin kertoo tuore katsaus, jossa tekijät tarkastelivat kahtatoista mindfulness-perusteista tutkimusta, jotka liittyivät rahapeliongelmaisiin henkilöihin.
Katsauksen tekijät eivät itse rekrytoineet koehenkilöitä, vaan he kokosivat aiempien tutkimusten osallistujatietoja. Katsaukseen siis valittiin valmiita tutkimuksia, ei yksittäisiä henkilöitä.
Läsnäolo, eli englanniksi mindfulness, on taito kiinnittää huomiota tähän hetkeen, omiin ajatuksiin, tunteisiin, kehon tuntemuksiin ja ympäristöön.
Mindfulnessissa ei yritetä saada niin sanottua tyhjää mieltä. Päinvastoin, ajatuksia saa tulla ja mennä. Harjoitukset pyrkivät parantamaan kykyä havainnoida ja hyväksyä omia ajatuksia sekä tunteita ilman suoraa reagointia.
Rahapeliongelmissa tämä on olennaista, koska pelaaminen on usein reaktio stressiin, tunteisiin tai automaattisiin ajatuksiin. Pelihaluja ei yritetä tukahduttaa voimakkaasti, vaan ne opetellaan kohtaamaan ilman tarvetta toimia.
MUKAAN hyväksyttiin vain sellaisia tutkimuksia, joissa osallistujilla oli rahapeliongelmia ja saatu diagnoosi tai ongelman taso oli määritelty hyväksytyillä mittareilla. Tietysti osallistujat osallistuivat myös mindfulness‑pohjaiseen interventioon.
Osallistujaprofiilit vaihtelivat. Mukana oli henkilöitä nuorista aikuisista eläkeikäisiin.
Katsauksen mukaan läsnäoloharjoitteet vähensivät merkittävästi osallistujien halua pelata sekä pelaamisen tiheyttä. Harjoitteet auttoivat myös stressin hallinnassa.
Vaikutukset olivat usein keskisuuria tai suuria ja ne säilyivät jopa 3-12 kuukauden ajan. Tulokset olivat erityisen lupaavia silloin, kun mindfulness oli osa laajempaa hoito-ohjelmaa.
KEHOTIETOISUUTEEN ja tietoiseen hengitykseen perustuvat harjoitukset voivat vähentää ahdistusta, joka usein laukaisee pakonomaisen pelaamisen.
Näin harjoituksilla autetaan pelaajaa tunnistamaan ne tilanteet ja tunteet, jotka liittyvät pelikäyttäytymiseen. Nämä mekanismit ovat osittain samoja kuin kognitiivisessa terapiassa.
Katsauksen tutkimuksissa oli käytetty muun muassa perustason mindfulness‑meditaatiota, eli hengityksen seuraamista, huomion palauttamista nykyhetkeen sekä kehon tuntemusten havainnointia.
Yhdessä tehokkaimmista harjoituksista opeteltiin tunnistamaan pelihimo, annettiin tunteen nousta ja laskea ilman toimintaa harjoittelemalla sietämään kehon ja mielen reaktioita.
KÄYTÄNNÖSSÄ harjoitukset olivat lyhyitä, toistuvia ja arkeen integroitavia. Niiden päämääränä oli muuttaa suhdetta pelihimoon.
Nykyinen tutkimus on kuitenkin vielä varhaisessa vaiheessa.
Useimmat kokeet ovat olleet pienimuotoisia ja metodeiltaan erilaisia, mikä tekee lopullisten johtopäätösten tekemisestä haastavaa.
Vaikka läsnäoloperusteiset hoidot ovat lupaavia, ne eivät vielä korvaa perinteisiä psykoterapeuttisia menetelmiä. Esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on edelleen yksi vaikuttavimmista hoidoista rahapeliongelmissa.
Mindfulnessin roolista rahapeliongelmien hoidossa kaivataan vielä laajempia ja yhtenäisempiä tutkimuksia.
Lähteet
Journal of Behavioral Addictions – “Mindfulness-based interventions for gambling disorder: A systematic review” – Atanas Tannous, Zsolt Demetrovics, Bhavya Chhabra, Alexander Logemann, Andrea Czakó, Mark D. Griffiths, Attila Szabo – 03.02.2026
Journal of Gambling and Commercial Gaming Research – “Mindfulness as a treatment for gambling disorder: Current directions and issues” – Mark Griffiths, Edo Shonin, William Van Gordon – 30.05.2016
Artikkelikuva c Lehtikuva
