EUROOPAN Parlamentin täysistunnossa käytiin 20. toukokuuta keskustelu mahdollisesta EU-tason rahapeliverosta.
Keskustelu liittyi EU:n vuosien 2028-2034 monivuotiseen budjettikehykseen ja suunniteltu vero on osa tätä rahoitusta.
Parlamentti etsii uusia tulonlähteitä, joilla EU voisi vähentää riippuvuuttaan jäsenmaiden suorista maksuista. Vaihtoehtoina mainittiin digitaalivero, kryptotransaktiovero sekä rahapelialaan kohdistuva maksu.
KOMISSION esittelyn teki EU:n talousarviosta, petostentorjunnasta ja julkisesta hallinnosta vastaava puolalainen Piotr Serafin.
Serafin kertoi että arvio on käynnissä ja kertoi Parlamentin saavan raportin lähitulevaisuudessa.
Tämän jälkeen Serafin korosti neljää asiaa.
- Uusien omien varojen täytyy tuottaa riittävästi rahaa.
- Niiden ei pitäisi aiheuttaa kohtuutonta taakkaa yrityksille tai vääristää markkinoita.
- Ne pitäisi voida ottaa käyttöön nopeasti, mielellään vuoden 2028 alkuun mennessä.
- Kokonaisuus ratkaisee. Yksittäisiä veroja ei voi tarkastella irrallaan koko budjettikehyksestä.
ALOITTEEN tukijat perustelivat hanketta jäsenmaiden suurilla veroeroilla.
Saksalainen vihreiden europarlamentaarikko Rasmus Andresen muistutti, että jäsenmaiden rahapeliverot vaihtelevat huomattavasti, noin viidestä prosentista jopa 40 prosenttiin.
Myös portugalilainen EPP-ryhmän Hélder Sousa Silva antoi tukensa hankkeelle.
Hänen mielestään rahapeliala kuuluu niihin toimialoihin, jotka hyötyvät merkittävästi EU:n sisämarkkinoista, mutta osallistuvat vain rajallisesti niiden rahoittamiseen.
Veron suunnittelu on kuitenkin saanut vahvaa vastustusta Maltalta ja maa on jo ilmoittanut käyttävänsä veto-oikeutta, mikäli vero etenee äänestykseen.
Maltalaiset poliitikot ja alan järjestöt varoittivat, että EU-tason lisävero kasvattaisi mustaa markkinaa ja heikentää eurooppalaisten lisenssiyhtiöiden kilpailukykyä.
Selkein kriittinen puheenvuoro itse parlamenttikeskustelussa tuli Ruotsindemokraattien Dick Erixonilta, kuka kertoi veron haittaavan yritysten kilpailukykyä.
Ranskalainen Patrioottien Julien Sanchez varoitti EU:n verovallan laajenemisesta jäsenmaiden budjettisuvereniteetin alueelle.
Yhtä lailla irlantilainen Michael McNamara nosti esiin kysymyksen siitä, tulisiko mahdollinen EU-vero nykyisten kansallisten rahapeliverojen päälle vai korvaisiko se niitä osittain.
Eurooppalaista rahapelialaa edustava EGBA reagoi keskusteluun poikkeuksellisen voimakkaasti.
– Tässä laittomat operaattorit olisivat ainoita voittajia, summasi järjestön pääsihteeri Maarten Haijer.
Haijer lisäsi, ettei rahapelaamista ole harmonisoitu EU-tasolla, eikä unionilla ole tällä hetkellä selkeää oikeudellista perustaa veron keräämiselle.
PARLAMENTIN ainoan suomalaispuheenvuoron piti Jussi Saramo (vas).
– Arvoisa puhemies, jokainen tapa rahoittaa EU:ta on väärä joidenkin jäsenvaltioiden mielestä ja oikeistopopulistien mielestä kaikki tavat rahoittaa EU:ta ovat vääriä.
Jäsenvaltioiden oikeutta verottaa ei tietenkään pidä vaarantaa siirtämällä yleistä verotusoikeutta EU:lle, mutta esimerkiksi yhdysvaltalaisten digijättien, ilmastonmuutoksen ja kiinalaisen hiilen polttoon perustuvan tuotannon edessä yksittäiset valtiot ovat avuttomia.
On luontevaa, että juuri digipalveluiden sekä tuontitavaran ja oman tuotannon päästöjen verottaminen tehtäisiin EU-tasolla. Samoin pörssikaupan ja yksityislentojen verottaminen sopisi oikein hyvin EU-tasolle.
Uhkapelaamisen ja vedonlyönnin osalta tilanne ei ole aivan yhtä selkeä, koska moni jäsenmaa kerää jo nyt merkittäviä tuloja lisenssimaksuilla ja veroilla. Mutta uhkapelaamisen verottamisessa EU-tasolla olisi kuitenkin järkeä, koska yritykset ovat keskittyneet alhaisen sääntelyn maihin ja toimivat yli rajojen. Siirto myös kannustaisi jäsenmaita puuttumaan haitalliseen uhkapelaamiseen nykyistä enemmän.
