Asiantuntijat totesivat, ettei uuden rahapelijärjestelmän onnistumista voida arvioida ainoastaan kanavointiasteen perusteella. Kuva: Penina Peltonen, Rahapelisanomat
RAHAPELITEEMA jatkui perjantaina SuomiAreenassa, kun keskustelun aiheena oli kuka kantaa vastuun, kun rahapelimarkkina avautuu.
Poliisihallituksen rooli muuttuu ja valvonta siirtyy uudelle lupa- ja valvontaviranomaiselle.
Paneelissa keskustelemassa olivat Suomalaisen rahapeliyhdistys ry:n puheenjohtaja Jari Vähänen, Helsingin Yliopiston tutkija Janne Nikkinen, asianajotoimisto Legal Gaming Oy:n Laura Liehu sekä FDJ Unitedin vastuullisen pelaamisen laadunhallintapäällikkö Taina Grech.
Asiantuntijat totesivat, ettei pelkällä lisenssijärjestelmällä ratkaista pelihaittoja.
Sen sijaan ratkaisevaa on, kuinka hyvin uusi malli tasapainoilee turvallisuuden, pelaajan vapauden ja toimivan kilpailun välillä.
Lue myös: Lisenssimalli nähdään mahdollisuutena kasvattaa urheilun rahoitusta
JOS suuri osa pelaamisesta jatkuu lisensoimattomilla sivustoilla, esimerkiksi pelaajan suoja jää väistämättä puutteelliseksi.
Keskustelussa nousi esiin yllättävä vertaus autoteollisuuteen.
Laura Liehun mukaan turvallinen rahapelaaminen muistuttaa autolla ajamista.
– Turvavyö ja turvatyyny ovat pieniä vaivannäköjä, jotka tekevät ajamisesta turvallisempaa.
– Mutta, jos auton kyytiin pääsemiseksi pitäisi pukea haarniska päälle ja toimittaa lukuisia todistuksia ennen kuin voi edes istua ratin taakse, käyttökokemus kärsii, Liehu kuvaili.
Hänestä tämä pätee rahapeleihinkin. Jos vastuullisuustoimet tehdään liian raskaiksi, osa pelaajista siirtyy helposti lisensoimattomille sivustoille, joissa pelaajansuojaa ei käytännössä ole.
TURVALLISUUDEN pitäisikin olla koko toimialan yhteinen vähimmäistaso, ei kilpailuvaltti.
– Emmehän me valitse lentoyhtiötä sen perusteella, kenellä on parhaat turvajärjestelmät. Oletamme, että ne ovat kaikilla kunnossa, Taina Grech summasi.
– Kilpailun pitäisi syntyä tuotteista, asiakaskokemuksesta ja palveluista. Ei siitä, kuka tarjoaa vähimmäistason turvallisuuden.
Tutkija Janne Nikkinen muistutti, ettei pelkkä yksilön vastuukaan riitä ehkäisemään peliongelmia. Hän vertasi rahapelaamista alkoholipolitiikkaan.
– Alkoholin saatavuutta voidaan rajoittaa, mutta ihmiset voivat silti hakea juomat ulkomailta tai tilata niitä verkosta. Sama ilmiö näkyy rahapelaamisessa.
NIKKINEN kertoi viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta, jossa analysoitiin noin 23 000 suomalaisen pankkiasiakkaan maksudataa.
Tutkimuksessa havaittiin, että pelkästään ulkomaisilla rahapelisivustoilla pelanneet käyttivät usein suuria summia, mutta yhtä lailla heidän tulotasonsakin oli korkeampi.
Sen sijaan ne henkilöt, jotka pelasivat sekä kotimaisilla että ulkomaisilla pelisivustoilla, erottuivat selvästi. Heillä oli keskimääräistä enemmän pikavippejä, velkaantumista ja muita taloudellisia ongelmia.
Nikkisestä tulokset viittaavat siihen, ettei ongelmallinen rahapelaaminen ole lisenssijärjestelmän seurausta, vaan ilmiö on ollut olemassa jo pitkään.
YKSI paneelin kiinnostavimmista keskustelunaiheista olikin kysymys siitä, pitäisikö kaikille pelaajille asettaa samat rajat vai hyödyntää nykyistä enemmän dataa ja tekoälyä.
Grech arvioi, että tulevaisuus on käyttäytymiseen perustuvassa riskien tunnistamisessa.
Pelaamisen muutoksia voidaan seurata jo varhaisessa vaiheessa ja pelaajalle voidaan lähettää esimerkiksi huomautus, jos tappiot tai pelimäärät kasvavat poikkeuksellisesti.
Hänen mielestään juuri varhaiset interventiot toimivat kaikkein tehokkaimmin.
– Kaikki pelaajat eivät ole riskipelaajia. Sen vuoksi kaikkia ei pitäisi kohdella samalla tavalla.
MUUTKIN panelistit suhtautuivat ehdotukseen myönteisesti.
Nikkinen kuitenkin muistutti, että tutkimusten mukaan riippuvuuteen ajautunut ihminen tunnistaa ongelmansa usein vasta hyvin myöhään.
– Addikti ei yleensä itse huomaa ongelmaansa ennen kuin seuraukset ovat jo vakavia.
Hän huomautti, että esimerkiksi pankeilla on huomattavasti laajempi kuva asiakkaan taloudellisesta tilanteesta kuin yksittäisellä peliyhtiöllä.
Siksi Nikkinen peräänkuulutti kokonaisvaltaisempaa näkemystä siitä, miten eri toimijoiden hallussa olevaa tietoa voitaisiin hyödyntää pelaajansuojan kehittämisessä.
Lue myös: Rahapelitappiot rahapelilain onnistumisen mittarina
KOSKA tavoitteena on saada suomalaiset pelaamaan lisensoitujen toimijoiden palveluissa sen sijaan, että he käyttäisivät ulkomaisia tai täysin valvomattomia pelisivustoja, on mainonnallakin oma tehtävänsä.
Kuluttajien täytyy tunnistaa, mitkä toimijat kuuluvat lisenssijärjestelmään ja mitkä eivät.
– Tarvitaan vastuullista ja hallittua markkinointia, jotta kuluttaja tunnistaa turvallisemman vaihtoehdon, Liehu totesi.
Televisiossa, radiossa ja printtimediassa tapahtuva rahapelimainonta tulee olemaan varsin vapaata.
Nikkinen kyseenalaisti, onko näin laaja mainonta tarpeen erityisesti alaikäisten suojelemisen näkökulmasta ja peräänkuulutti yhteisiä pelisääntöjä perinteiseenkin mediaan.
Grech totesi, että verkossa olevaa mainontaa voidaan kuitenkin kohdentaa huomattavasti tarkemmin kuin televisiossa, radiossa tai ulkomainonnassa. Esimerkiksi mainonta voidaan rajata vain täysi-ikäisille käyttäjille.
Yhtä lailla alaikäisiä pitäisi pystyä suojelemaan lisensoimattomien toimijoiden digitaaliselta markkinoinnilta.
RAHAPELIMAINONTA on joka tapauksessa ollut Suomessa näkyvää jo monopolijärjestelmän aikana.
Nikkinen arvioi, että lisenssimalliin siirtyminen todennäköisesti lisää mainonnan määrää, mutta kuluttajien tulisi suhtautua yhtä kriittisesti niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin rahapeliyhtiön markkinointiin.
– Vastuullisuus ei riipu siitä, onko peliyhtiö valtion omistama vai yksityinen, vaan siitä, miten pelaajan suoja toteutuu, hän selitti.
– Lisenssijärjestelmässä vastuu jakautuu lainsäätäjän, valvovan viranomaisen ja operaattoreiden kesken. Operaattoreilla on velvollisuus seurata asiakkaidensa pelikäyttäytymistä ja puuttua haitalliseen pelaamiseen, mutta niiden näkymä pelaajan kokonaistilanteeseen on rajallinen.
LISÄKSI Nikkinen mainitsi rahapelaamisen näkyvyyden suomalaisessa arjessa. Hänestä ongelma ei ole syntynyt vasta lisenssijärjestelmän myötä.
– Suomessa rahapelaamisen normalisoituminen on edelleen erittäin vahvaa. Kun lehdissä kerrotaan lähes päivittäin, että joku voitti lotossa, kyse on käytännössä markkinoinnista, hän lisäsi.
– Minua harmittaa edelleen sekin, ettei tässä lakiuudistuksessa puututtu kauppojen rahapeliautomaatteihin. Ne eivät enää tuota kovinkaan merkittävästi, mutta silti ne halutaan pitää näkyvästi esillä.
PANEELIN lopuksi asiantuntijat linjasivat, ettei uuden rahapelijärjestelmän onnistumista voida arvioida ainoastaan kanavointiasteen perusteella.
Vaikka tavoitteena on saada jopa noin 90 prosenttia pelaamisesta lisenssijärjestelmän piiriin, se ei yksin kerro, ovatko pelihaitat vähentyneet.
Nikkisen mielestä tulevina vuosina tarvitaan entistä enemmän tutkimustietoa siitä, miten erilaiset vastuullisuustoimet todella vaikuttavat pelaajien käyttäytymiseen.
– Kanavointiaste on tärkeä mittari. Silti sen rinnalle tarvitaan tietoa siitä, vähenevätkö pelihaitat oikeasti.
Lue myös: Jan Waldenin mukaan sponsorikilpailu on vasta alkamassa
