SUOMEN rahapelifuusio miltei vuosikymmen sitten onnistui valtion näkökulmasta, mutta hevosalan kannalta seuraukset olivat osin päinvastaisia kuin toivottiin.
Näin arvioi rahapelialan asiantuntija Jari Vähänen Norjan rahapelialan konferenssissa pitämässään presentaatiossa.
Vähänen toimi aikanaan Veikkauksen, RAY:n ja Fintoton yhdistämisen valmistelussa sekä myöhemmin Veikkauksen integraatiotoimiston johtajana.
Nykyisin hän toimii muun muassa ravialan vaikuttajana ja konsulttina.
Hän totesi, että Suomen kokemukset tarjoavat Norjalle arvokkaita opetuksia aikana, jolloin maassa käydään keskustelua rahapelimonopolin tulevaisuudesta.
Lue myös: Toton alamäki syveni alkuvuonna
ENNEN vuotta 2017 Suomessa toimi monopolin alla kolme erillistä rahapelioperaattoria.
Veikkaus vastasi lotosta ja vedonlyönnistä, RAY raha-automaateista ja kasinopeleistä sekä Fintoto hevosvedonlyönnistä.
Vähäsen mukaan järjestelmä alkoi kuitenkin murentua digitalisaation myötä.
Eri toimijoiden pelit muistuttivat yhä enemmän toisiaan ja esimerkiksi virtuaalipeleistä syntyi kiistoja siitä, minkä toimijan toimivaltaan ne kuuluivat.
Poliitikot päätyivät lopulta siihen, ettei kolmen toimijan mallia voitu enää perustella aidoksi monopoliksi.
– Jos joku olisi vienyt asian oikeuteen, Suomi olisi todennäköisesti hävinnyt, Vähänen summasi puheessaan.
RATKAISUKSI valittiin kolmen yhtiön yhdistäminen uudeksi Veikkaukseksi.
Fuusion jälkeen hevosvedonlyönnin kehitys ei kuitenkaan ollut hevosalan kannalta toivottu.
Fintoton viimeisinä vuosina hevosvedonlyönnin bruttopelikate oli yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Pitkällä aikavälillä suunta on kuitenkin ollut alaspäin.
Vähänen mainitsi, että hevosvedonlyönnin tuotot laskivat useiden vuosien ajan noin 9-10 prosenttia vuodessa ja markkina on kutistunut noin 40 miljoonan euron tasolle.
Koronapandemian aikana laji sai hetkellisen piristysruiskeen. Suuri osa kansainvälisestä urheilusta pysähtyi, paitsi ravikilpailut, jotka pääasiassa jatkuivat ilman yleisöä.
VÄHÄNEN ei pidä syynä ainoastaan markkinamuutoksia. Suurin ongelma oli hänen mielestään kannustimien katoaminen.
Kun hevosala sai osuutensa Veikkauksen kokonaistuotoista, eikä enää omasta vedonlyöntitoiminnastaan, raviradoilla ei ollut samanlaista motivaatiota kasvattaa vedonlyöntiä kuin aiemmin.
– Se oli syy olla laiska, Vähänen sanoi.
Koko suomalainen raviurheilu käytti markkinointiin vain noin 100 000 euroa vuodessa. Summa on hänen mukaansa niin pieni, ettei sillä saada edes viikon mittaista valtakunnallista kampanjaa Suomessa.
Samaan aikaan vedonlyöntipisteiden määrä raveissa väheni merkittävästi ja alan näkyvyys hiipui.
SYSTEEMISSÄ oli toinenkin ongelmallinen rakenne.
Kun raviurheilun rahoitus siirrettiin Veikkauksen tuotosta valtion budjetin kautta maksettavaksi tueksi, siitä tuli käytännössä valtiontukijärjestelmä.
Tällöin raviradan omat tulot voivat paradoksaalisesti vähentää saatavan tuen määrää.
– Jokainen euro, jonka ravirata saa esimerkiksi lipputuloina tai sponsorituloina, voi vähentää valtiontuen tarvetta. Lopputulos on käytännössä sama määrä rahaa, Vähänen kuvasi.
Tämä heikentää entisestään alan kannustimia kasvattaa omaa liiketoimintaansa.
Lue myös: Raviurheilun tulevaisuus uusille raiteille
LISENSSIJÄRJESTELMÄÄN siirryttäessä käytiin keskustelua myös siitä, pitäisikö hevosvedonlyönti jättää Veikkauksen yksinoikeuden piiriin.
Vähäsen mukaan Veikkaus tarjosi hevosalalle erittäin houkuttelevaa sopimusta monopolin jatkamisesta. Suomen Hippos päätyi kuitenkin toiseen ratkaisuun ja teki yhteistyösopimuksen ruotsalaisen ATG:n kanssa.
– Päätimme ottaa riskin ja saada hevosvedonlyönnin takaisin omiin käsiimme, Vähänen kertoi.
Tämän seurauksena hevosvedonlyönti siirtyy lisenssimarkkinaan yhdessä urheiluvedonlyönnin ja nettikasinoiden kanssa.
OSAPUOLET, Suomen Hippos ja ruotsalainen ATG ovat perustaneet yhteisyrityksen nimeltä Hippos ATG, jonka tarkoitus on aloittaa toiminta Suomen lisenssimarkkinan avautuessa heinäkuussa 2027.
Lähtötilanne ei kuitenkaan ole helppo.
Vähänen arvioi, että Suomessa voi toimia tulevaisuudessa jopa noin 60 lisenssinhaltijaa. Tällä hetkellä hakijoiden määrä on viidessäkymmenessä. Veikkauksella taas on valmiiksi noin 2,7 miljoonaa rekisteröityä asiakasta.
Hippos ATG joutuu rakentamaan asiakaskuntansa käytännössä nollasta.
LOPUKSI yleisön saadessa esittää kysymyksiä, Vähänen kritisoi Suomen vastuullisen pelaamisen sääntelyä. Hänestä pelaajien asettamat pakolliset pelirajat ovat vaikuttaneet erityisesti urheilu- ja hevosvedonlyöntiin.
Vähänen linjaa, että alle yksi prosentti hevosvedonlyönnin asiakkaista tuottaa noin puolet alan bruttopelituotoista.
Kun nämä asiakkaat törmäävät rajoituksiin, vaikutus näkyy nopeasti koko markkinassa. Siksi hän kyseenalaisti sääntelyn tehokkuuden.
Vähänen arvioi, että Veikkauksen markkinaosuus ja tuotot ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosina. Sen sijaan rahapeliongelmat eivät hänen näkemyksensä perusteella ole vähentyneet samassa suhteessa.
KOKONAISUUDESSAAN Vähäsen viesti norjalaisille oli selkeä.
Monopolin yhdistäminen voi ratkaista juridisia ongelmia, mutta samalla se voi heikentää yksittäisten pelimuotojen kehitystä, jos niiden omat taloudelliset kannustimet katoavat.
Hänestä Suomen raviurheilun kokemukset osoittavat, että rahoitusmalli ja kannustimet voivat olla yhtä tärkeitä kuin itse rahapelijärjestelmä.
– Toivottavasti Norja tekee parempia päätöksiä kuin me teimme, Vähänen totesi esityksen päätteeksi.
Lue myös: Norsk Rikstotoa uhkaa sakkorangaistus – taas
Artikkelikuva Hevoset Kaivarissa -tapahtumasta, mikä oli hevosalan Suomi 100 -juhlavuoden päätapahtumia. c Lehtikuva.
