RUOTSALAISILLE nettikasino- ja vedonlyöntipelaajille tehdyssä kyselyssä noin joka viides vastaaja kertoi saaneensa elämänsä aikana jonkin mielenterveysdiagnoosin.
Diagnooseista ilmoitti 21 prosenttia kasinopelaajista ja vedonlyöntiä harrastaneista 19 prosenttia. Kasinopelejä pelanneiden osuus laski kaksi prosenttiyksikköä vuoden 2024 kyselystä, kun taas vedonlyöjien tulos pysyi ennallaan.
Tulokset perustuvat kyselyyn, jonka kenttätyön ja analyysin toteutti tutkimusyhtiö Reflect Företagsutveckling AB. Vastaukset kerättiin Norstatin valtakunnallisesta verkkopaneelista heinäkuussa 2025.
Suurimmat erot näkyivät naisten ja miesten välillä.
Kaikista kyselyyn vastanneista naispelaajista 29 prosenttia kertoi saaneensa joskus mielenterveysdiagnoosin. Miehillä vastaava osuus oli 13 prosenttia.
Kyseessä ei ole vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus, vaan kaupallisen toimijan tilaama markkinatutkimus.
Lue myös: Euroopan lääkärijärjestö: Rahapelaaminen on kansanterveysongelma
KORKEIN osuus havaittiin 18-26-vuotiaiden naisten ryhmässä, jossa diagnoosista ilmoitti 34 prosenttia vastaajista. Samanikäisistä miehistä diagnoosista kertoi 13 prosenttia.
Mielenterveysdiagnoosin ilmoittaneiden ja muiden pelaajien antamat syyt rahapelaamiselle olivat pääosin samankaltaisia.
Kasinopelaajista 19 prosenttia diagnoosin ilmoittaneista kertoi pelaavansa saadakseen tauon tai muuta ajateltavaa. Niistä pelaajista, jotka eivät olleet saaneet diagnoosia, näin vastasi 17 prosenttia.
RAHAPELAAMINEN yhdistetään monesti tutkimuksissa masennuksesta, ahdistuksesta, yksinäisyydestä tai muusta emotionaalisesta ahdingosta selviytymiseen. Pelaamisesta tulee tapa paeta vaikeita tilanteita pelkän viihteen hakemisen sijaan.
Diagnoosin ilmoittaneista kasinopelaajista kymmenen prosenttia kertoi, että heidän on vaikea lopettaa pelaamista. Muilla kasinopelaajilla osuus oli seitsemän prosenttia.
Vedonlyöjien joukossa diagnoosin ilmoittaneet mainitsivat muita useammin tavoitteekseen rahan ansaitsemisen. Heistä 26 prosenttia valitsi tämän syyksi vedonlyönnille, kun ilman diagnoosia olleista vastaajista näin teki 18 prosenttia.
EROT perustuvat kuitenkin melko pieniin vastaajaryhmiin. Mielenterveysdiagnoosista ilmoittaneita oli kasinopelaajien vertailussa 105 ja vedonlyöjien vertailussa 97.
Kyselyn alkuvaiheessa vastauksia saatiin 3463 henkilöltä. Varsinaiseen kasino- tai vedonlyöntiosioon osallistui yhteensä 1004 henkilöä, jotka olivat pelanneet netissä edeltävien 12 kuukauden aikana.
Kasinokyselyyn vastasi 501 ja vedonlyöntikyselyyn 503 henkilöä. Osa vastaajista oli pelannut molempia pelimuotoja. Kohderyhmään kuuluivat 18-75-vuotiaat ruotsalaiset.
Lue myös: Ruotsi ottaa käyttöön 10 päivän pelitauon
TULOSTEN perusteella ei voida suoraan päätellä, oliko henkilöllä kyselyn aikaan mielenterveyden häiriö tai liittyikö diagnoosi tämän rahapelaamiseen. Syy-seuraussuhdetta mielenterveyden ja pelaamisen välillä ei tutkittu.
Kyselyssä tarkasteltiin mielenterveysdiagnoosien yhteyttä Ruotsin valtakunnallisen Spelpaus-peliestojärjestelmän käyttöön.
Vuonna 2025 niistä vedonlyöjistä, jotka olivat käyttäneet tai käyttivät Spelpausia, 35 prosenttia oli ilmoittanut mielenterveysdiagnoosista. Vuotta aiemmin osuus oli 28 prosenttia.
Kasinopelaajien kohdalla kehitys oli päinvastainen. Spelpausia käyttäneistä tai aiemmin käyttäneistä kasinopelaajista 26 prosenttia ilmoitti diagnoosista, kun osuus vuoden 2024 kyselyssä oli 32 prosenttia.
VASTAUKSET eivät silti kerro, johtuiko pelieston käyttö mielenterveysongelmista, pelaamisen hallinnan vaikeuksista vai jostakin muusta syystä.
Sen sijaan diagnoosin ilmoittaneiden ja muiden vastaajien käyttämissä rahamäärissä ei havaittu suuria eroja.
Mielenterveysdiagnoosista ilmoittaneet kasinopelaajat pelasivat hieman muita useammin vähintään 2500 kruunulla, eli noin 225 eurolla kuukaudessa. He myös pelasivat hieman useammin viikoittain tai lähes päivittäin.
Vedonlyöjien kohdalla diagnoosin ilmoittaneet pelasivat puolestaan muita harvemmin viikoittain. Lähes päivittäin vedonlyöntiä harrastavien osuus oli kuitenkin hieman suurempi diagnoosin ilmoittaneiden joukossa.
KYSELYN pohjalta ei voida tehdä yksiselitteistä johtopäätöstä siitä, että mielenterveysdiagnoosin saaneet pelaisivat järjestelmällisesti useammin tai suuremmilla summilla kuin muut.
Mielenterveysdiagnoosit perustuivat vastaajien omiin ilmoituksiin, eikä tietoja tarkistettu terveydenhuollon rekistereistä.
Tulokset kuvaavat siis rajatusti vain kyselyyn osallistuneita verkkokasino- ja vedonlyöntipelaajia.
Lue myös: Ruotsin rahapelialan kasvu jatkui, nettipelaaminen yhä hallitsevaa
Lähteet
iGaming Future – “Sweden Study Highlights Surge In Problem Gambling Among Young Women” – Trilby Browne – 23.7.2026
Casinofeber – “Psykisk ohälsa och spel om pengar” – Tommy Kindberg – 4.6.2026
Artikkelikuva c Pixabay
