VEIKKAUKSEN sosiaalisessa mediassa ja katukuvassa pyörivät Milli- ja Lotto-mainokset ovat herättäneet epäilyjä tekoälyn käytöstä.
Katsojat ovat alkaneet pohtia, ovatko kampanjat ainakin osittain AI:n tuottamia. Tuotannossa on selkeitä viitteitä tekoälyn hyödyntämisestä.
Veikkaus vahvisti Rahapelisanomille käyttävänsä tekoälyä myös markkinoinnissa.
Yhtiön tiedottajan Minna Sundholmin mukaan tekoäly toimii vain tukena ja apuvälineenä asiantuntijoiden työssä, ei itsenäisesti tai ihmisen korvaajana.
Veikkaukselta sanotaan, että tekoälyn hyödyntäminen liittyy tavoitteeseen uudistua digitaalisesti ja kehittää visuaalisia ratkaisuja, joita olisi perinteisin keinoin vaikeampi toteuttaa samassa mittakaavassa.
Sundholm toteaa, että yhtiö huomioi tekoälyn käytössä myös markkinoinnin säännöt, linjaukset ja tekijänoikeudet. Periaatteita päivitetään lainsäädännön muuttuessa.
Lue myös: Tekoälysovellukset ohjaavat laittomille pelisivustoille
TEKOÄLYN käyttö perustuu Veikkauksella neljään periaatteeseen: läpinäkyvyyteen, yksityisyyteen, vastuullisuuteen ja asiakaskeskeisyyteen.
Tekoälyä käytetään palveluiden parantamiseen, väärinkäytösten tunnistamiseen, markkinoinnin kohdentamiseen ja vedonlyönnin kertoimien laskentaan, mutta ei pelien matematiikan tai todennäköisyyksien muuttamiseen.
Mainoksissa kuitenkin korostuu visuaalinen tyyli, joka on tuttu tekoälyvideoista. Kasvojen ilmeet ovat poikkeuksellisen sileitä ja silti samalla ilmeettömiä. Henkilöiden liike näyttää epäluonnolliselta sekä piirrosmaiselta.
LOPPUTULOS on teknisesti siisti. Se kuitenkin herättää katsojassa niin sanotun uncanny valley -reaktion, eli jokin tuntuu “väärältä”, vaikka yksityiskohdat näyttävät oikeilta.
Keskustelupalstoilla reaktiot mainoksista ovat olleet pääosin negatiivisia.
Mainoksia kuvataan muun muassa visuaaliseksi saasteeksi, geneerisiksi ja persoonattomiksi sekä ärsyttävämmiksi kuin perinteiset kampanjat.
YHTIÖN visuaalinen sisältö on aiemminkin aiheuttaneet kysymyksiä tekoälyn käytöstä.
Esimerkiksi vuonna 2024 sosiaalisessa mediassa kritisoitiin arpakalenterin kuvitusta, jonka väitettiin olevan kömpelösti tekoälyn tekemää.
Tapaus on yksi ensimmäisistä suomalaisista esimerkeistä, jossa suuri brändi joutui julkisen tekoälyepäilyn kohteeksi.
Lue myös: Tekoälymallit jäivät tappiolle Valioliigan vedonlyönnissä
IHMISET alkoivat huomata arvan kuvituksessa outoja yksityiskohtia.
Hahmojen kädet ja sormet näyttivät epäloogisilta ja koristeet sulautuivat toisiinsa oudosti. Etenkin varhaisemmat AI-mallit tekivät juuri tällaisia virheitä.
Silloin Veikkauksen viestintäyksikön päällikkö Tomi Auremaa vahvisti Ilta-Sanomille, että kyseisessä kymmenen euron Joulukalenteri-arvassa on käytetty tekoälyllä tuettuja kuvia.
LISÄKSI huhtikuussa julkaistun artikkelin perusteella tekoäly on Veikkauksella arjen työväline, joka tehostaa rutiineja ja vapauttaa aikaa ajattelulle.
Haastateltujen työntekijöiden mielestä tekoälyn hyödyntäminen vaatii taitoa, harjoittelua ja hyvää ohjeistusta. Sitä käytetään esimerkiksi sisällöntuotannossa, ideoiden luomisessa ja käännöksissä.
TÄMÄN tyyppiset kampanjat eivät ole yksittäistapauksia, sillä tekoäly mahdollistaa yhtiöille nopean ja halvan sisällöntuotannon. Mainoksia voidaan tuottaa suuria määriä tiukalla aikataululla.
Kansainväliset brändit, kuten Coca-Cola ja Levi’s, ovat viime vuosina kokeilleet tekoälyllä tuotettuja mainoksia.
Yhtä lailla kotimaisissa XZ‑shampoopulloissa oleva pieni AI‑generated image ‑merkintä sai kuluttajat ihmettelemään sen tarkoitusta.
Valmistaja Berner kertoo käyttäneensä tekoälyä vain täydentävänä työkaluna ja korostaa avoimuutta. Kuvat viimeistellään edelleen suunnittelijoiden käsityönä, eikä tekoäly ole ollut kustannussyistä käytössä.
Nämäkin kampanjat ovat saaneet osakseen palautetta epäaidosta ja oudon tuntuisesta ilmeestä. Keskustelua on käyty aitoudesta sekä luovan työn korvaamisen yrityksestä.
MUUTOS näkyy jo globaalisti ja siksi kuluttajat tunnistavat AI-tyylin yhä herkemmin.
Veikkauksen tilanne muistuttaa tätä tilannetta. Mainokset ainakin onnistuvat jäämään mieleen, jos ei muuta.
Lue myös: Tekoäly siivoaa Googlen rahapelimainoksia
Lähteet
Iltalehti – “Eetu huomasi suomalaisten suosimassa shampoossa erikoisen merkinnän – Näin yritys vastaa” – Manu Saarela – 05.05.2026
Veikkaus – “Työkaverina tekoäly” – 13.04.2026
Marketing Dive – “Naughty or nice? Coca-Cola doubles down on AI in new holiday campaign” – Chris Kelly – 03.11.2025
Ilta-Sanomat – “Joulukalenteri-arvan jouluiset ihmisulokkeet hämmensivät – Veikkaus vastaa” – Emmi Julkunen – 15.11.2024
Veikkaus – “Tekoälyn käytön eettiset periaatteet”
DataDesign – “Veikkaus panostaa tekoälyyn – tavoitteena kasvu ja tehostaminen”
Artikkelikuva c Aleksi Virtanen/RPS
