PORIN SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä järjestettiin paikallisen pesäpallojoukkue Pesäkarhujen kotistadionilla keskustelutilaisuus vedonlyönnistä sekä urheilusponsoroinnista teemalla ”Vedonlyönti vapautuu – säilyykö luottamus?”.
Puhujina olivat FDJ Unitedin maajohtaja Joel Häkämies, Turun ammattikorkeakoulun urheilujohtamisen lehtori Jaakko Haltia sekä Suomen urheilun eettisen keskuksen, SUEK ry:n pääsihteeri Teemu Japisson.
Keskustelussa pohdittiin, miten rahapelimarkkinan vapautuminen muuttaa suomalaisen urheilun toimintaympäristöä ja millaisia mahdollisuuksia sekä riskejä uudistus tuo mukanaan.
Nykyisin suuri osa suomalaisten digitaalisesta rahapelaamisesta tapahtuu järjestelmän ulkopuolella, mikä vaikeuttaa epäilyttävien vedonlyöntikohteiden valvontaa.
Japisson muistutti keskustelun aluksi, että valvonnan onnistuminen riippuu myös siitä, kuinka hyvin viranomaiset saavat pelaamista ohjattua lisenssijärjestelmän piiriin.
Lue myös: Jan Waldenin mukaan sponsorikilpailu on vasta alkamassa
ASIANTUNTIJAT ovat arvioineet, että Suomen vedonlyöntimarkkinan avautuminen voi tuoda urheiluun jopa kymmeniä miljoonia euroja uutta sponsorirahaa.
– Sponsorointiin tuleva noin 40 miljoonan euron vuosittainen lisäraha tarkoittaisi yli kymmenen prosentin kasvua nykyiseen tasoon, Häkämies summasi.
Häkämiehen mielestä suurin kysymys ei kuitenkaan ole rahamäärä vaan se, kykenevätkö urheiluseurat ja muut organisaatiot tarjoamaan yhteistyökumppaneille riittävästi vastinetta investoinneille.
– Löytyykö osaamista, ratkaisuja ja visiota, joiden avulla yhteistyöstä saadaan molemmille osapuolille hyödyllistä? Jos siinä onnistutaan, suomalaisen urheilun ammattimaistuminen voi olla paljon arvokkaampi seuraus kuin yksittäiset sponsorieurot, Häkämies totesi.
MARKKINAN avautuminen pakottaakin urheiluseurat tarkastelemaan kaupallista toimintaansa uudesta näkökulmasta.
Haltian mukaan monet seurat ovat tähän asti nojanneet perinteiseen näkyvyyspohjaiseen sponsorointiin. Nyt rahapeliyhtiöt odottavat yhteistyöltä enemmän.
– Seurojen täytyy miettiä vakavasti, mitä vastikkeellisuus käytännössä tarkoittaa.
– Pelkkä logon näkyminen ei välttämättä enää riitä, vaan kumppanit haluavat aktivointeja, sisältöjä ja mitattavia tuloksia, Haltia sanoi.
Hänen mielestään juuri tämä voi lopulta nostaa suomalaisen urheilun kaupallista osaamista uudelle tasolle.
KESKUSTELUN keskeiseksi teemaksi nousi lisäksi kysymys siitä, miten uudet toimijat voivat rakentaa luottamusta suomalaisiin kuluttajiin.
Häkämies korosti oman alueen merkitystä.
– Suomalaiset arvostavat paikallisuutta. Tänne ei voi tulla vain kansainvälisenä brändinä, vaan pitää olla mukana yhteisöissä ja paikallisessa urheilussa.
– Luottamus syntyy paikallisella tasolla, hän linjasi.
VASTUULLINEN toiminta ja pitkäjänteisyys ovat tärkeämpiä kuin aggressiivinen markkinointi.
Keskustelussa viitattiin Ruotsin kokemuksiin, joissa lisenssimarkkinan alkuvuosia leimasi erittäin näkyvä markkinointi. Panelistit katsoivat, ettei vastaavaa kehitystä toivota Suomessa.
– Toisaalta seurojen arvot perustuvat esimerkiksi perheliikuntaan, puhtaaseen urheiluun ja yhteisöllisyyteen. Joutuvatko seurat muuttamaan arvojaan rahan vuoksi? Ja voiko vanhempien luottamus seuraan kärsiä? kysyi keskustelua johtanut Kari Tuominen.
Häkämies arvioi, että useimmat seurat ottavat uuden rahoituksen mielellään vastaan.
Silti kaikkien nykyisten yhteistyökumppaneiden suhtautuminen ei välttämättä ole yhtä myönteistä.
– Olen kuullut joidenkin suurten suomalaisten yritysten ja pankkien linjauksista, ettei ne välttämättä halua näkyä samassa mediaseinässä uusien ja tuntemattomien rahapelibrändien kanssa, hän kertoi.
Lue myös: Pottukoira tuomittiin sakkoihin rahapelien markkinoinnista
LAKI kieltää myös rahapelien markkinoinnin alaikäisille, mutta toistaiseksi on vielä epäselvää, miten tätä käytännössä tulkitaan.
– Stadionilla katsomossa istuu sekä aikuisia että lapsia ja kentän laidalla voi näkyä peliyhtiön mainoksia. Missä raja käytännössä kulkee? Tuominen tenttasi.
– En usko, että kukaan osaa vielä antaa tähän tarkkaa vastausta. Keskustelu on vielä hyvin ennakoivaa, eikä lopullisia tulkintoja ole, Haltia vastasi.
– Tietyt tapahtumakohtaiset mainoselementit voidaan varmasti tarvittaessa poistaa tai peittää. Täysin aukotonta järjestelmää on vaikea rakentaa.
Haltia viittasi siihen, että tämä näkyy yhtä lailla käynnissä olevissa jalkapallon MM-kisoissa, jossa suomalaiset näkevät televisiosta ulkomaisten peliyhtiöiden mainoksia.
– Paljon on edelleen ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä rahapeliyhtiöitä kohtaan, Haltia jatkoi.
– Todellisuudessa lähes kaikki suomalaiset urheiluseurat ovat tavalla tai toisella olleet tekemisissä Veikkauksen kanssa jo vuosikymmeniä. Siksi keskustelu uusista lisenssiyhtiöistä kaipaa enemmän faktoja ja vähemmän ennakkoluuloja, hän korosti.
Panelistit olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että suomalainen urheilu tarvitsee lisää kaupallisia tulonlähteitä, jotta seurat voivat kehittää toimintaansa ja tarjota paremmat edellytykset niin huippu-urheilulle kuin nuorten harrastamiselle.
JAPISSON nosti vielä esiin suomalaisen lainsäädännön puutteet.
Vaikka urheilun sisäiset valvontajärjestelmät toimivat hänestä kohtuullisen hyvin, kilpailumanipulaation tutkintaa vaikeuttaa se, ettei Suomessa ole erillistä urheilupetosta koskevaa rikosnimikettä.
Lisenssijärjestelmä voisi parantaa tilannetta merkittävästi, jos markkinoille tulevat yhtiöt sitoutuvat esimerkiksi tiedonvaihtoon viranomaisten kanssa.
– Saisimme enemmän tietoa epäilyttävistä kohteista ja pystyisimme puuttumaan niihin tehokkaammin. Keskustelujen perusteella markkinoille tulevat suuret toimijat suhtautuvat kilpailumanipulaation torjuntaan erittäin vakavasti, Japisson sanoi.
– Urheilun puolella tapauksia saadaan kyllä kiinni, mutta olisi tärkeää, että poliisillakin olisi nykyistä vahvemmat mahdollisuudet puuttua niihin, hän totesi.
YLEINEN sävy panelissa oli joka tapauksessa varovaisen optimistinen.
Vedonlyöntimarkkinan vapautuminen nähdään mahdollisuutena kasvattaa urheilun rahoitusta ja parantaa markkinoiden läpinäkyvyyttä.
Kokonaisuudessaan onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka vastuullisesti sekä viranomaiset, peliyhtiöt että urheilutoimijat pystyvät uutta järjestelmää rakentamaan.
Lue myös: Tutkimus: Peliyhtiöt vaikuttivat aktiivisesti uudistukseen
Lähteet
Artikkelikuva c Penina Peltonen / RPS
