ESPANJA on ehdottanut jopa 850 miljardin euron vuotuista yhteistä EU-lainaa kilpailukyvyn, puolustuksen ja muiden strategisten investointien rahoittamiseksi. Velanotto voisi alentaa jäsenmaiden rahoituskustannuksia ja vahvistaa euron asemaa.
Yhteisvelka tuli osaksi EU:n talouspolitiikkaa koronapandemian aikana vuonna 2020, jolloin unioni rahoitti elvytyspakettinsa yhteisellä lainanotolla.
Ehdotus lainasta on saanut voimakasta vastustusta maissa, jotka pelkäävät yhteisvelan muuttuvan pysyväksi järjestelmäksi.
Koronan jälkeen yhteisvelan mahdollista laajentamista on perusteltu muun muassa puolustus- ja kilpailukykyinvestointien rahoittamiseksi.
Tuoreessa italialaisen ajatushautomon julkaisemassa keskustelupaperissa esitetään, että EU:n yhteinen velanotto edellyttäisi unionin omaa verotusoikeutta.
Lue myös: Euroopan parlamentin viestintä nosti rahapeliveron näkyvästi esiin
TEKSTIN kirjoittanut Stefano Chiesa on kvantitatiivisen taloustieteen tohtoritutkija Kielin yliopistossa.
Chiesa ei sinällään esitä uutta EU-veroa, eikä paperissa ehdoteta esimerkiksi rahapeliveron käyttöönottoa, vaan keskeinen viesti on, että jos EU haluaa rahoittaa yhä enemmän toimintaansa yhteisellä velalla, sen pitäisi saada pysyviä verotuloja.
EU:ssa käydäänkin parhaillaan kiivasta kädenvääntöä seuraavasta monivuotisesta budjetista sekä mahdollisista uusista omista varoista.
Lisäksi Next Gen EU-yhteisvelka on maksettava takaisin. Esille on tuotu esimerkiksi digivero, päästökauppatulot sekä juurikin rahapelialan vero.
CHIESAN mukaan haasteena ei ole EU:n maksukyky, vaan päätöksenteko. Koska unioni ei kerää itse veroja, velkojen takaisinmaksu perustuu siihen, että jäsenmaat myöhemmin päättävät kerätä tarvittavat varat.
Tämä tekee yhteisvelasta sijoittajien silmissä epävarmemman kuin esimerkiksi Saksan valtionvelasta, jonka vakuutena ovat suoraan valtion verotulot. Epävarmuus näkyy korkeampina korkoina.
KIRJOITTAJAN mielestä ongelma ei siis ole itse yhteisvelka, vaan sen rahoitusmalli.
Hänestä yhteinen velka olisi uskottavampi, jos EU voisi kerätä omia pysyviä verotuloja ilman, että jokainen uusi rahoitusratkaisu vaatisi jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän.
Toisin sanoen mahdollinen rahapelivero olisi vain yksi esimerkki verosta, jolla tällaista yhteistä rahoituspohjaa voitaisiin rakentaa.
Lue myös: EU-rahapelivero käsittelyssä Euroopan Parlamentissa
AJATUS yhteisestä verotuksesta ei kuitenkaan saa kovin laajaa poliittista kannatusta jäsenmaissa.
Suomi kuuluu talouskuria korostavaan ryhmään, mitä “johtavat” Saksa ja Alankomaat, tukenaan Ruotsi, Itävalta ja Tanska. Ryhmä on suhtautunut varovaisesti sekä EU:n budjetin kasvattamiseen että pysyvään yhteisvelkaan ja uusien EU-verojen käyttöönottoon.
Suomen linjana on ollut, että jäsenmaiden tulee ensisijaisesti rahoittaa EU:n menot nykyisten omien varojen ja kansallisten maksujen kautta sen sijaan, että unionille annettaisiin laajempaa itsenäistä verotusoikeutta.
KESKUSTELUPAPERI on samalla kannanotto EU:n tulevaisuudesta.
Liittovaltiota kannattavan Chiesan mukaan yhteinen velka ilman yhteistä verotusta loisi rakenteellisesti keskeneräisen järjestelmän, jossa velkaa kyllä otetaan yhdessä, mutta takaisinmaksun vastuut jäävät poliittisesti epäselviksi.
Pysyvä ratkaisu olisi federalistisempi EU, jossa yhteinen velka, yhteinen verotus ja Euroopan parlamentin budjettivalta muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden.
UNIOSSA pohditaankin yhä aktiivisemmin, miten puolustusinvestoinnit, kilpailukyky ja mahdolliset tulevat kriisit rahoitetaan.
Kysymys EU:n omista verotuloista, olivatpa ne digiveroja, hiilitulleja tai rahapelialaan kohdistuvia maksuja, nousee aina vain uudelleen esiin.
Lue myös: Robert Abela: Estämme EU:n yhteiset verot
Lähteet
Politico – “Spain’s mega EU debt proposal sets up showdown with northern European countries” – Gregorio Sorgi – 8.7.2026
The Federalist – “Discussion Paper: Why European debt requires European fiscal capacity” – Stefano Chiesa – 1.7.2026
