SOSIAALI- ja terveysministeriön (STM) käynnistämä lausuntokierros tulevan lisenssijärjestelmän pelaajansuojasta on herättänyt kiinnostusta rahapelioperaattoreiden keskuudessa.
Ministeriön tavoitteena on löytää kultainen keskitie rahapelihaittojen ehkäisyn ja korkean kanavointiasteen saavuttamisen suhteen.
STM pyytää lausuntoja, koska erityisesti Ruotsin ja Tanskan kokemukset osoittavat, että liian tiukka sääntely voi ohjata pelaajia lisenssijärjestelmän ulkopuolelle.
Vastaavasti liian kevyt sääntely lisää ongelmapelaamisen riskiä lisenssijärjestelmän sisällä.
LAUSUNTOKIERROKSELLA halutaan kerätä tietoa siitä, millaiset pelaajansuojakeinot ovat tehokkaita, mutta eivät heikennä kanavointiastetta liikaa.
Kerätty palaute on osa valmistelua, joka johtaa lisenssien myöntämiseen sekä sääntelyn yksityiskohtien viimeistelyyn ennen markkinoiden avautumista.
Ehdotusten aiheuttama vastakkainasettelu on jatkunut valmisteluvaiheenkin aikana. Eri toimijoiden vastaukset lausuntopyyntöön ovat silti olleet osa koko prosessia. Vastauksia voi antaa helmikuun 24. päivään saakka.
Jutun julkaisun aikaan annettuja lausuntoja oli yhdeksän kappaletta ja ne on luettavissa lausuntopalvelussa.
HALLITUKSEN esitys uudesta rahapelilaista annettiin eduskunnalle keväällä 2025.
Sen jälkeen STM ja muut viranomaiset ovat valmistelleet yksityiskohtaisempaa sääntelyä, kuten pakollista tunnistautumista kaikille lisensoiduille sivustoille.
Näiden lisäksi halutaan riittävästi tappio-, talletus- ja aikarajoja, keskitettyä itsesulkupalvelua sekä markkinointirajoituksia.
Tarkoituksena on saada keinoja pelaajansuojan vahvistamiseksi sekä varmistaa, että lisensoidut toimijat pysyvät kilpailukykyisinä verrattuna lisensoimattomiin sivustoihin.
Lue myös: Mikä ihmeen kanavointiaste – Lue ABC
NYT kanavointiaste on noussut lausuntopyynnön ytimeen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan kotimainen kanavointiaste on tipahtanut viime vuosien aikana ulkomaisen nettipelaamisen kasvun myötä, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa lisenssimalliin siirtyminen on nostanut kanavointiasteen noin 80-90 prosenttiin.
Asiantuntijat korostavat, että pelaajat hakeutuvat helposti ulkomaisille sivustoille, jos lisenssijärjestelmä koetaan liian rajoittavaksi esimerkiksi bonusten, pelivalikoiman tai käytettävyyden osalta.
Tästä syystä STM haluaa kuulla myös pelialan toimijoiden näkemyksiä ennen lopullisia linjauksia.
SUOSITUSRAPORTISSAAN STM:n alainen arviointiryhmä mainitsee toimenpiteiksi esimerkiksi keskitettyä tappiorajaa ja mahdollisuutta tarkastella omia rahapelikulutustietoja kaikilla pelintarjoajilla.
Se vähentäisi painetta yksittäisiltä toimijoilta ja loisi yhdenmukaisen suojan. Lisäksi ryhmä suosittelee matalampia rajoja ja erityisiä suojelutoimia nuorille aikuisille.
Arviointiryhmä ehdottaa mallia, jossa seuranta perustuu keskeisiin haittaindikaattoreihin ja jokaiselle indikaattorille määritellään toimenpideportaat.
Mitä enemmän riskitekijöitä on, sitä vahvemmat toimet. Toimijoiden tulee puuttua ennakoivasti, eikä vasta vakavissa ongelmissa.
KANSAINVÄLISET rahapelioperaattorit ovat olleet lausunnoissaan pääosin myönteisiä lisenssijärjestelmälle, mutta kriittisiä joidenkin suunniteltujen toimien osalta.
Yhtiöiden mukaan vahva pelaajansuoja toki lisää luottamusta ja yhtenäiset säännöt kaikille toimijoille ovat parempia kuin monopoli.
Kuitenkin liian tiukat rajoitukset voivat kuitenkin laskea kanavointiastetta ja ohjata pelaajat mustalle markkinalle.
Operaattorit painottavat, että tehokas pelaajansuoja saavutetaan parhaiten silloin, kun suurin osa pelaamisesta tapahtuu lisensoidussa ympäristössä, jossa viranomaisvalvonta ja vastuullisen pelaamisen työkalut ovat aidosti käytössä.
SEN sijaan suomalaiset rahapelialan asiantuntijat ovat esittäneet jyrkkää kritiikkiä STM:n työryhmän julkaisemista suosituksista.
Sosiaalisessa mediassa tehtyjen kannanottojen mukaan suositukset ovat niin tiukkoja, että ne uhkaavat heikentää kanavointia ja siirtää pelaamista valvonnan ulkopuolelle.
Wildz Groupin taustalla toimiva yrittäjä ja sijoittaja Lasse Rantala kritisoi sitä, että työryhmän arviointi on tehty ilman vaikutusarviota kanavointiasteeseen. Hänen mukaansa pelaajansuojelun merkitys katoaa, jos pelaaminen siirtyy lisenssijärjestelmän ulkopuolelle.
Rantalan mielestä toimeenpanovallan ensimmäinen toimenpide ei osunut maaliin ja että STM:n tulisi käsitellä asia uudelleen nimenomaan kanavointivaikutukset huomioiden.
PELIALAN juristi Antti Koivula pitää julkaistuja suosituksia niin tiukkoina, että ne voivat päinvastoin kiihdyttää siirtymää mustalle markkinalle.
Koivula nostaa esimerkiksi erittäin tiheät pop-up -varoitukset sekä automaattiset pelitilijäähyt, jotka käynnistyvät jo 100 euron tappioista.
Hänestä äärimmilleen viety pelaajansuoja voi kääntyä tavoitetta vastaan. Kun pelaaminen siirtyy valvomattomiin kanaviin, pelaajaturva heikkenee ja valtion tavoitteet vaarantuvat.
VEIKKAUKSELLA ja Fintotolla uransa tehnyt, nykyisin omista kasinoistaan tunnettu yrittäjä ja sijoittaja Reijo Anttila kuvaa suosituksia poikkeuksellisen ongelmallisiksi.
Hänen mukaansa työryhmän ehdotukset ovat hänen uransa heikoimmat, eivätkä ne tue uuden rahapelilain tavoitetta haittojen vähentämisestä.
Anttila kertoo aikovansa antaa asiasta virallisen lausunnon ja toivoo, että valmistelussa palataan terveen järjen linjalle.
Lue myös: Vana Laurin superkasvu – näin suomalaistiimi nousi miljoonasarjaan
TOISESSA kannanotossaan Rantala viittaa Saksan lisenssijärjestelmään, jossa liian tiukat rajoitukset ovat hänen mukaansa johtaneet siihen, että vain 20-30 prosenttia pelaamisesta kanavoituu säänneltyihin palveluihin.
Rantala toteaa, että sama riski koskee Suomea, mikäli STM:n suosituksia sovelletaan ilman perusteellista kanavointiarviota. Hänen mukaansa seurauksena olisi pelaajansuojan heikkeneminen, viranomaisvalvonnan kaventuminen ja rahapelilain tavoitteiden vesittyminen.
LAUSUNTOPYYNTÖKIERROKSEN voi nähdä merkkinä siitä, että Suomi pyrkii välttämään muiden maiden virheet ja rakentamaan mallin, jossa pelaajansuoja ja korkea kanavointiaste tukevat toisiaan.
Sen sijaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suhtautunut varauksellisesti koko lisenssijärjestelmään ja siihen liittyvään sääntelyyn.
THL:n mukaan ongelmapelaaminen on noussut 3 prosentista 4,2 prosenttiin. 13 prosenttia pelaajista luokitellaan tällä hetkellä riskiryhmään.
Lue myös: Saksan ministerit vaativat rahapelilain nopeaa uudistusta
RISKI ON, että kanavointiasteeseen keskitytään liikaa pelaajansuojan kustannuksella, mikäli sääntelyä höllennetään pelaajien ohjaamiseksi lisensoiduille sivustoille.
Tästäkin syystä THL esitteli niin kutsutun 2-4-2 -säännön, joka ohjaa pelaajia turvallisempaan toimintaan. Tämä koostuu seuraavista luvuista:
– 2 %: Älä käytä rahapeleihin yli kahta prosenttia nettotuloistasi.
– 4 päivää: Pelaa enintään neljänä päivänä viikossa.
– 2 pelityyppiä: Vältä säännöllistä pelaamista useammassa kuin kahdessa pelimuodossa.
Sääntö pohjautuu Kanadan matalan riskin peliohjeisiin, joita on muokattu Suomen olosuhteisiin kahden vuoden tutkimustyön pohjalta.
MUUTKIN tahot ovat ottaneet aiheeseen kantaa.
Päihde- ja peliongelmissa auttava järjestöverkosto Sininauhaliitto on ollut kriittinen rahapelijärjestelmän avaamista kohtaan.
Sininauhaliiton kanta painottuu siihen, että ensimmäisenä tavoitteena tulee olla haittojen ehkäisy ja hyvinvointi, eikä pelimarkkinoiden avaaminen tai voiton maksimointi.
Lue myös: Veikkaus pelastaa Peluurin – toistaiseksi
LIITTO on todennut, että markkinoiden avautuessa pitkän linjan tarkoitus pelihaittojen ehkäisystä on vaarassa jäädä taka-alalle.
Lausunnossa esitettiin huoli siitä, että uudistuksessa riskialttiimmat pelimuodot siirretään lisenssijärjestelmään ilman riittäviä välineitä nopearytmisten verkkopelien haittojen hallintaan.
Tämä voi lisätä peliriippuvuuden ja haittojen riskiä.
SININAUHALIITTO katsoo, ettei pelihaittojen ehkäisystä ole johdonmukaisesti huolehdittu hallituksen esityksessä ja että voiton tavoittelemisen painotus uhkaa heikentää pelaajansuojaa.
Yhdessä muiden haittojen ehkäisyä tekevien järjestöjen kanssa liitto on vaatinut, että osa rahapelituotoista tulisi korvamerkitä haittojen ehkäisyyn ja hoitoon, vastaten oikeuskanslerin linjauksia ja vahvistaen pelihaittatyön rahoitusta.
HELSINGIN yliopiston CEACG-tutkimuskeskus (Centre for Research on Addiction, Control and Governance) on puolestaan kritisoinut hallituksen ja STM:n perusteluja taloudellisista hyödyistä.
Tutkijat sanovat, että lisenssijärjestelmä voi jopa lisätä rahapelaamista, jos kanavointitavoite saavutetaan kasvattamalla kokonaismarkkinaa, eikä siirtämällä pelaamista hallitusti järjestelmän sisään.
Kritiikki ei kohdistu niinkään siihen, että STM pyytää lausuntoja, vaan päinvastoin. Ongelmana pidetään sitä, että pelaajansuoja ja kanavointiaste vetävät tällä hetkellä eri suuntiin, eikä tavoitteita ei ole asetettu selkeään tärkeysjärjestykseen.
Riskinä on malli, joka ei täytä kumpaakaan tavoitetta kunnolla.
Lopulliset linjaukset ratkaisevat, onnistuuko Suomi luomaan lisenssijärjestelmän, joka sekä suojelee pelaajia että pitää rahapelaamisen järkevästi valvotun järjestelmän piirissä.
Lue myös: Uusi-Seelanti: 43 M € pelihaittoihin – Entä Suomi?
Lähteet
Arpajaislaki.fi – “Suomen rahapelijärjestelmä uudistuu lisenssimalliin”
Sininauhaliitto – “Rahapelijärjestelmä”
Digital Journal – “Finland’s €1.3 Billion Digital Gambling Market Faces Regulatory Tug-of-War as Player Protection Debate Intensifies” – 13.2.2026
Global Gaming Insider – “Finland THL provides new gambling risk limits ahead of 2027 launch” – Kirk Geller – 09.2.2026
Helsingin Yliopisto – “Suomen valtiontalous jää rahapelien lisenssijärjestelmässä häviäjän rooliin” – Paula Jääskeläinen, Virve Marionneau – 11.4.2025
KKV – “Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi” – 13.05.2025
YLE – “THL warns against Veikkaus gambling reform” – 16.8.2024
Artikkelikuvassa Elokapinan soteryhmä pysäytti liikenteen Kruununhaassa ja vaati hallitusta muuttamaan leikkauspolitiikkaansa toukokuussa 2024. Kuva c Lehtikuva.
