NETTIHUIJAUKSET ovat kehittyneet nopeasti Suomessakin, eikä rahapelialakaan säästy niiltä.
Ylen ja MTV:n hiljattain julkaistu yhteiskampanja kertoo, miten huijaukset ovat muuttuneet entistä uskottavammiksi ja levinneet eri kanaviin.
Rikolliset rakentavat sivustoja, esimerkiksi rahapelejä tarjoavia, jotka jäljittelevät uskottavasti tunnettuja brändejä ja palveluita.
Sivut voivat näyttää identtisiltä oikeiden yritysten verkkosivujen kanssa hyödyntäen esimerkiksi logoja, värejä ja käyttöliittymiä.
Tavoitteena on saada käyttäjä syöttämään pankkitunnuksensa, tekemään talletus tai lataamaan haitallisia sovelluksia.
Lue myös: Tekoälysovellukset ohjaavat laittomille pelisivustoille
VEIKKAUKSEN brändiä käytetään toistuvasti luvatta huijaus- ja valemainoksissa suomalaisia houkuttelemaan.
Kevään Advertising Finland -seminaarissa Veikkauksen HR-johtaja Reija Airas kuvasi toimintaa suorasanaisesti villiksi länneksi.
– Meidän brändiä käytetään hyväksi ja mainontaa on todella paljon, hän totesi.
SUMUTUS voi käytännössä edetä niin, että mainoksissa luvataan Veikkauksen uutta nettikasinoa tai jotain salaista peliä, kun takana onkin oikeasti ulkomainen toimija ilman lupia.
Sivusto voi näyttää täysin aidolta. Käyttäjälle kerrotaan, että hän on voittanut lotossa tai päässyt eksklusiiviseen peliin. Voiton tai bonuksen lunastaminen vaatii kirjautumista tai maksua.
MAINOKSISSA käytetään tunnettujen suomalaisten kasvoja tai tekaistuja uutisia, joissa väitetään heidän rikastuneen rahapeleillä.
Veikkauksen mukaan tämä on erityisen ongelmallista siksi, että Suomi toimii edelleen rahapelijärjestelmässä, jossa markkinointia on rajoitettu.
Siitä huolimatta suomalaiset altistuvat jatkuvasti ulkomaisten toimijoiden mainonnalle.
Rahapelimarkkinan avautuminen ei ainoastaan lisää kilpailua, vaan myös huijauksia ja harhaanjohtavaa markkinointia.
Lue myös: Mitä tapahtui Veikkauksen markkinointikiellolle?
TELEOPERAATTORIT ovat sen sijaan on kähittäneet ratkaisuja. Esimerkiksi Telia on tiedottanut tuovansa uuden automaattisen suojauksen osaksi liittymiään.
Suojaus estää pääsyn tunnistetuille huijaussivuille ennen kuin käyttäjä ehtii altistua huijaukselle.
Malli on jo käytössä Norjassa, jossa se estää jopa 6,5 miljoonaa haitallista sivulatausta kuukaudessa.
Myös muilla operaattoreilla, kuten DNA:lla ja Elisalla tarjoavat huijausturvaa asiakkailleen.
NYKYISET huijaukset leviävät usein hakukoneiden, sosiaalisen median ja verkkomainonnan kautta, jolloin käyttäjä voi päätyä huijaussivulle täysin huomaamattaan.
Telian tekemän kyselyn perusteella 90 prosenttia kokee tunnistavansa verkkohuijaukset. Kuitenkin suomalaiset menettivät viime vuonna verkkorikollisille arviolta yli 70 miljoonaa euroa.
TILANNETTA valvoo poliisi. Huijaukset kuitenkin syntyvät netissä ja leviävät kansainvälisellä tasolla.
Siksi ratkaisuja haetaan usealta suunnalta. Käytössä ovat lainsäädännön ja valvonnan ohella juurikin enemmän konkreettiset keinot, kuten tekniset estot sekä kuluttajien tietoisuuden lisääminen.
RAHAPELAAMISEEN liittyy aina riskejä ja siksi markkinoinnin maltillisuus onkin olennaista.
Huijaussivustot, brändien väärinkäyttö ja aggressiivinen mainonta uhkaavat kuluttajien ohella koko alan uskottavuutta.
Teknologiset ratkaisut voivat toki vähentää riskejä, mutta eivät poista sääntelyn tarvetta tai jatkuvaa lisäpanostusta suoraselkäiseen toimintaan.
Lue myös: Omnicom: Markkinan avautuminen voi nostaa mainoshintoja 10 %
Mitä tehdä, jos kohtaa nettihuijauksen?
- Ota yhteyttä pankkiin, vaihda salasanat ja sulje kortti tarvittaessa.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Ilmoita huijauksesta somealustalle tai sivustosta Traficomille.
- Lähetä kuvakaappaukset Kyberturvallisuuskeskukselle.
- Hae tukea Rikosuhripäivystyksestä.
Lähteet
STT Info – “Uusi suojaus estää huijaussivuja automaattisesti – Telia tuo turvallisuuden osaksi liittymiä” – 15.04.2026
Yle – “Yle ja MTV varoittavat sosiaalisen median huijauksista” – Sanna Ignatius – 14.04.2026
Elisa – Huijausturva
DNA – Huijausturva
