AUSTRALIASSA tehty uusi tutkimus ehdottaa neljää konkreettista sääntöä, joiden avulla vedonlyönnin haittoja voitaisiin vähentää.
Sydneyn yliopiston tutkijat laativat niin sanotun vedonlyönnin 2-2-4-4-linjauksen.
Sääntö perustuu oikeaan vedonlyöntidataan, ei tilastoihin tai kyselyihin.
Sen perusteella pelaajan tulisi tallettaa vedonlyöntiin enintään kaksi prosenttia kotitalouden kuukausittaisista bruttotuloista, käyttää enintään kahta vedonlyöntialustaa, tehdä korkeintaan neljä talletusta kuukaudessa ja pelata korkeintaan neljää eri pelityyppiä kuukaudessa.
Tutkijat arvioivat, että vielä tiukemmat rajat voivat olla tarpeen niille ihmisille, jotka pelaavat muitakin rahapelejä, ovat alle 26-vuotiaita tai joilla on taloudellisia tai mielenterveyteen liittyviä kuormittajia.
Kokonaisuudessaan kyse on matalamman riskin ohjenuorasta ihmisille, jotka joka tapauksessa pelaavat rahapelejä.
Tutkijat korostavat, että kaikkein turvallisin vaihtoehto on jättää vedot tekemättä.
SUOMESSA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esitteli helmikuussa 2026 oman rahapelaamisen riskirajamallinsa, joka tunnetaan 2-4-2-sääntönä.
Yhtä lailla kotimaisessa versiossa rahapeleihin ei tulisi käyttää yli kahta prosenttia nettotuloista kuukaudessa, pelaamista tulisi olla enintään neljänä päivänä kuukaudessa ja toistuvaa pelaamista tulisi rajoittaa korkeintaan kahteen pelityyppiin.
THL:n malli perustuu Kanadassa kehitettyihin Lower-Risk Gambling Guidelines -ohjeisiin, joita on muokattu suomalaiseen sielunmaisemaan sopivaksi.
Lue myös: Australia jarruttaa vedonlyöntimainontaa, ei täyskieltoa
MEIDÄN ja australialaisen mallin välillä on siis selviä yhtäläisyyksiä, mutta eroja löytyy siitä, mitä tarkalleen mitataan.
THL:n säännössä painotetaan pelipäivien määrää ja pelityyppien lukumäärää koko rahapelaamisen tasolla.
Australialainen malli taas kohdistuu ainoastaan vedonlyöntiin sekä mittaa erikseen talletuskertoja ja pelialustojen määrää.
LISÄKSI huomattava ero liittyy tulojen määrittelyyn.
Australian versiossa raja lasketaan koko kotitalouden kuukausittaisista bruttotuloista, kun suomalaisessa suosituksessa puhutaan henkilökohtaisista nettotuloista.
THL on perustellut ratkaisua sillä, että nettotuloihin perustuva laskutapa istuu paremmin suomalaiseen talousajatteluun.
Lue myös: Tutkimus: Rahapelaaminen lapsena kasvattaa riskiä aikuisena
THL haluaa alleviivata sitä, etteivät riskirajat sovi kaikille sellaisenaan.
Rahapelaamista olisi syytä vähentää entisestään, jos henkilöllä on pohjalla esimerkiksi päihdeongelmia, ahdistuneisuutta, masennusta tai aiempia rahapelihaittoja lähipiirissä.
THL muistuttaa, että nettipelaaminen on tutkimuksiin nojaten fyysisiä pelipisteitä riskialttiimpaa.
KUMPIKIN sääntömalli vie silti samaan suuntaan, jossa määrittelemättömän vastuullisuusmittarin rinnalle halutaan varsinaisia numeroihin perustuvia rajoja.
Toiveena on, että selkeät rajat voivat auttaa pelaajaa tunnistamaan, milloin oma pelaaminen alkaa liukua kohti isompaa riskiä.
Kumpikaan malli silti ei poista rahapelaamisen perusluonnetta, eli mitä useammin ja mitä suuremmilla summilla pelataan, sitä isommaksi myös ongelmapelaamisen riski kasvaa.
Lue myös: Tutkimukset: Haitat voivat ulottua itsensä vahingoittamiseen
Lähteet
Gambling Harm – “Four ‘Rules’ For Safer Sports Betting, According To Study” – Brian Pempus – 07.04.2026
THL – “THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa” – 04.02.2026
