VEIKKAUKSEN rahapeliautomaattien määrä on pudonnut Suomessa rajusti viime vuosina.
Vielä vuonna 2019 Suomessa oli noin 18 500 hajasijoitettua peliautomaattia, mutta vuonna 2025 määrä oli laskenut noin 7 800 automaattiin.
Eniten peliautomaatteja oli vuonna 2025 Turun keskustan alueella, jossa niitä oli 67 kappaletta. Joensuun keskustassa automaatteja oli 62 ja Helsingin Kontulan ja Mellunmäen alueilla yhteensä 52.
Veikkaus sijoittaa peliautomaatteja toimipaikkoihin omien kriteeriensä perusteella.
Sijoittelussa painottuvat muun muassa suuret asiakasvirrat, toimipaikan soveltuvuus ja liiketaloudelliset perusteet.
Lue myös: Veikkauksen alkuvuoden liikevaihto kasvoi 2,5 %
YRITYS voi tehdä Veikkauksen kanssa sopimuksen, jonka perusteella sen toimipaikkaan sijoitetaan yksi tai useampi peliautomaatti.
Sopimus ei kuitenkaan anna yritykselle vapaata päätösvaltaa automaattien määrästä tai sijoittelusta, vaan lopulliset päätökset tekee Veikkaus.
Veikkauksen vanhemman viestinnän asiantuntija Minna Sundholmin mukaan ketjukohtaiset peliautomaattimäärät ovat Veikkauksen ja sen yhteistyökumppaneiden liikesalaisuuksia.
Tästä syystä Veikkaus ei julkaise tarkempia tietoja automaattien jakautumisesta eri kaupparyhmien tai yksittäisten toimipaikkojen välillä.
Sundholmin mukaan Veikkaus ei myöskään tässä vaiheessa arvioi julkisuudessa sitä, miten peliautomaattien määrä tai sijoittelu mahdollisesti muuttuu uuden rahapelijärjestelmän tullessa voimaan heinäkuussa 2027.
FYYSISTEN peliautomaattien tuottojen raportointi on muuttunut viime vuosina, eikä Veikkaus julkaise niistä vuosittain yhtä yksityiskohtaisia tietoja kuin aiemmin.
Vuodesta 2019 lähtien Veikkaus siirtyi raportoimaan kaikkien peliryhmien tuottoja pelikatteena, minkä myötä aiempi tuoteryhmäkohtainen erittely muuttui.
Vuonna 2021 Veikkauksen kumppaniverkostossa ja omissa pelipaikoissa sijaitsevien peliautomaattien yhteenlaskettu pelikate oli 143 miljoonaa euroa.
Pelikate romahti 52,2 prosenttia edellisvuodesta.
AUTOMAATTIEN sijoittelussa huomioidaan muun muassa toimipaikan soveltuvuus ja asiointivirrat.
– Automaattien sijoittelussa kriteerejä ovat esimerkiksi liiketoimintapaikan soveltuvuus sekä mahdollisuus asianmukaiseen valvontaan ja vastuulliseen pelaamiseen, vastaa Veikkauksen kasinopeleistä, raaputusarvoista ja pelisaleista vastaava johtaja Sina Hentunen.
– Sijoitteluun vaikuttavat lisäksi asiointivirrat. Alueelliset erot automaattien määrässä selittyvät pitkälti palveluverkolla ja liiketoimintapaikoilla, eivät alueiden tulotasolla, hän linjaa.
KONEIDEN käyttöä ja tuottavuutta seurataan Veikkauksen suunnalta tarkasti. Sen perusteella koneita voidaan siirtää uusiin sijainteihin, vaihtaa toisiin pelityyppeihin tai poistaa kokonaan.
Esimerkiksi THL:n selvitykset ovat kuitenkin jo vuosia osoittaneet, että automaatteja on suhteellisesti enemmän matalamman sosioekonomisen aseman alueilla.
Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa alimman sosioekonomisen aseman alueilla oli keskimäärin 3,2 peliautomaattia tuhatta asukasta kohden. Ylimmän sosioekonomisen aseman alueilla vastaava määrä oli 1,5 automaattia.
Tutkimuksen vuonna 2022 kerätyssä aineistossa peliautomaattien saatavuus oli kaikkein suurinta Etelä-Karjalan huono-osaisimmilla alueilla.
Myös tuoreemmissa automaattitiedoissa näkyy alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingin korkean tulotason alueita ei löydy 50 eniten peliautomaatteja sisältävän alueen joukosta.
– Veikkaus ei sijoita peliautomaatteja sosioekonomisten tekijöiden tai alueiden tulotason perusteella, Sina Hentunen vakuutti Iltalehdelle heinäkuussa.
Lue myös: Veikkauksen pelikoneet saivat Tampereella vasarasta
VUONNA 2025 Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaistu tutkimus taas tukee ajatusta siitä, että peliautomaattien helpolla, fyysisellä saatavuudella on suuri vaikutus pelaamisen määrään.
Koronapandemian aikana kokonaispelaaminen väheni selvästi alueilla, joilla peliautomaatit suljettiin. Tutkimuksessa kokonaispelaamisen määrä laski sulkujen aikana noin 36 prosenttia.
Nimenomaan automaattien näkyvyys ja helppo saavutettavuus arjessa, kuten marketeissa ja kioskeissa, lisäävät pelaamista merkittävästi.
R-KIOSKI tiedotti toukokuussa uudistavansa Ärrä-myymälöiden konseptin ja siinä sivussa pelikoneet jäävät kokonaan pois.
Lisäksi Lidlistä tuli vuonna 2021 ensimmäiseksi valtakunnalliseksi kauppaketjuksi Suomessa, joka poisti peliautomaatit täysin myymälöistään. Ketjun kaupoissa oli tuolloin noin 250 peliautomaattia ja niistä luopuminen tuli Veikkaukselle yllätyksenä.
Vaikka Lidl arvioi menettävänsä päätöksen seurauksena miljoonaluokan provisiotulot, toimitusjohtaja Nicholas Pennanen kommentoi tuolloin, ettei suurin osa suomalaisista pitänyt pelikoneita enää välttämättömänä palveluna ruokakaupoissa.
SEN sijaan suuret kotimaiset kaupparyhmät eivät ole tehneet Lidlin kaltaista päätöstä luopua peliautomaateista valtakunnallisesti.
Peliautomaateista maksettavilla palkkioilla on ollut merkitystä etenkin pienille kaupoille ja liikenneasemille. Esimerkiksi Keskon palvelujohtaja Petri Toivonen on aiemmin kuvaillut myyntipalkkioita tärkeäksi tulonlähteeksi lähikaupoille ja liikenneasemille.
S-ryhmä sai Lännen Median selvityksen perusteella Veikkaukselta yli 40 miljoonaa euroa pelkästään vuosina 2017-2018. Tarkkoja, uudempia eurosummia ei ole saatavilla, sillä S-ryhmä ja Veikkaus luokittelevat nykyiset asiamiespalkkiotkin liikesalaisuuden piiriin.
Veikkaus maksoi pelipisteisiin sijoitetuista raha-automaateista myyntipalkkioita vuonna 2019 83 miljoonaa euroa.
Vuonna 2021 yhtiö arvioi, että vuonna 2025 automaateista maksettavat myyntipalkkiot olisivat kaiken kaikkiaan vain noin 20-21 miljoonaa euroa. Arviot sisältyvät hallituksen esitykseen HE 135/2021.
SUOMEN rahapeliautomaattien hajasijoittelumalli on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Suomessa automaatteja on voitu sijoittaa tavallisiin arkiympäristöihin, kuten kauppoihin, kioskeihin ja liikenneasemille.
THL:n vuonna 2024 julkaisemassa tutkimuksessa muistutettiin, että Orpon hallitusohjelmaan oli kirjattu hajasijoittelumallista luopumisen selvittäminen.
Uudessa rahapelilaissa hajasijoittelusta ei kuitenkaan luovuta. Myös kesällä 2026 lausunnoille lähetetyt asetusluonnokset lähtevät siitä, että Veikkauksen rahapeliautomaatteja on jatkossakin pelipisteissä, vaikka automaattien sallittuja enimmäismääriä vähennetään.
Lisenssijärjestelmän aikana fyysiset rahapeliautomaatit jäävät edelleen Veikkauksen yksinoikeudeksi.
Ilman tarkempia tietoja automaattien sijoittelusta ja tuotoista uudistuksen vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida.
Lue myös: Pekka Ilmivalta toivoo viranomaisilta malttia lisenssimalliin siirryttäessä
Lähteet
Iltalehti – “Veikkauksen pelikoneista paljastui nyt karu totuus – Näin Veikkaus vastaa” – Riika Tauriainen 18.7.2026
KKV – “The effects of limiting access to gambling insights from the closures of electronic gambling machines” – Riku Buri, Joel Karjalainen, Anni Koskinen, Daniel Peredo Siles – 2025
Yle – “Huono-osaisimmilla alueilla hävitään eniten rahaa peliautomaateissa – tutkija: tuotot tulevat ihmisiltä, joilla ei olisi varaa hävitä” – Pihla Saravirta – 14.6.2024
THL – “Rahapeliautomaattien saatavuus ja niihin kulutetun rahan määrä vaihtelee alueen sosioekonomisen aseman mukaan” – Jani Selin, Susanna Raisamo, Pasi Okkonen – 2024
MTV Uutiset – “S-ryhmä ja K-ryhmä eivät suunnittele luopuvansa Veikkauksen pelikoneista“ – 15.4.2021
Yle – “Lidl poistaa pelikoneet kaupoistaan – päätös tuli Veikkaukselle yllätyksenä” – 15.4.2021
Finlex – “HE 135/2021” – 23.9.2021
Yle – “LM: Veikkauksen pelikoneet tuovat kaupoille kymmeniä miljoonia euroja vuodessa” – Markus Mäki – 15.2.2020
Yle – “Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, tunnistautuminen pakolliseksi, markkinointia karsitaan – pelituotot laskevat merkittävästi” – Matti Konttinen, Terhi Toivonen, Ari Hakahuhta – 5.9.2019
Yle – “Raha-automaattien pelaajien määrä vähenee, mutta Veikkaus tekee niillä enemmän rahaa kuin 2000-luvun alussa – tuotto tulee pieneltä joukolta” – Ville Seuri – 9.8.2019
Veikkaus – “Vuosiraportti 2018”
Veikkaus – “Vuosirapotti 2017”
Artikkelikuva c Aleksi Virtanen/Rahapelisanomat
