RAHAPELAAMISEN muuttuessa ongelmalliseksi sen haitat ulottuvat myös pelaajan lähipiiriin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väestötutkimusten mukaan joka viidennellä suomalaisella on tai on ollut lähipiirissään ongelmallisesti pelaava henkilö. Näistä läheisistä lähes kaksi kolmesta on kokenut toisen pelaamisesta aiheutuneita haittoja.
Ongelmapelaamiseen liittyvät haitat eivät aina rajoitu talouteen tai mielenterveyteen, vaan voivat näkyä esimerkiksi lähisuhdeväkivaltana tai lasten laiminlyöntinä.
Pelaamisen salailu, häpeä, taloudelliset paineet sekä tunne-elämän kuormitus lisäävät perheen sisäisiä ristiriitoja ja turvattomuutta. Näissä tilanteissa pelaajan kumppani tai muu perheenjäsen voi joutua henkisen, taloudellisen tai muun väkivallan kohteeksi.
Pelaajan läheinen voi joutua myös taloudellisen hyväksikäytön tai rikoksen kohteeksi esimerkiksi silloin, kun hänen pankkitiliään käytetään luvatta tai hänen nimissään otetaan lainaa.
Lue myös: Tutkimukset – rahapelihaitat voivat ulottua itsensä vahingoittamiseen
SUOMESSA rahapeliongelman vaikutuksia läheisiin on käsitelty tutkimuksissa, selvityksissä ja ammattilaismateriaaleissa. Kotimaista tietoa ilmiön yleisyydestä turvakotien asiakastyössä ja väkivallan tekemisestä on kuitenkin edelleen vähän.
Vuonna 2026 julkaistussa suomalaisessa väestötutkimuksessa 12,8 prosenttia rahapeliongelmaisista raportoi joutuneensa edellisen vuoden aikana puolisonsa tekemän fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi. Pelaamattomilla vastaava osuus oli 3,9 prosenttia. Tutkimus käsitteli väkivallan kokemista, eikä se osoita rahapeliongelman aiheuttaneen väkivaltaa.
– Rahapeliongelmat näkyvät asiakastyössämme vain satunnaisesti. Taloudellista väkivaltaa kohdataan kyllä, mutta rahapeliongelmat eivät yleensä nouse asiakkaiden kertomuksissa sen taustatekijäksi, kommentoi Vantaan turvakoti ry:n turvakotitoiminnan päällikkö Emmi Kankaanmäki Rahapelisanomille.
– Yksittäisiä tapauksia tulee vastaan, mutta ilmiö on näkökulmastamme vähäinen.
Rahapeliongelmien vähäinen näkyminen asiakastyössä ei välttämättä kerro koko ilmiön yleisyydestä. THL:n mukaan rahapelihaittoja ei aina tunnisteta ajoissa, ja rahapelaamisen puheeksiotto kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon neuvonta- ja ohjaustehtävään.
PERHEESSÄ rahapeliongelma voi olla yksi väkivallan taustatekijöistä.
Kumppanin ohella lapset voivat altistua väkivallalle tai sen uhkalle. Siksi lasten tilanne on selvitettävä aina, jos perheessä on peliongelma.
Pelaamiseen liittyvät riidat, vanhemman arvaamaton käytös ja perheen toiminnan häiriintyminen voivat lisätä lasten turvattomuutta.
Toiselle tämän artikkelin kirjoittajista aihe on tuttu myös henkilökohtaisesta näkökulmasta. Hänen lapsuudessaan kokemansa perheväkivalta ei liittynyt rahapelaamiseen, mutta kokemus on osoittanut, kuinka voimakkaasti kodin turvattomuus, arvaamattomuus ja jatkuva varuillaan oleminen voivat vaikuttaa lapseen.
Lasten asemaa ei siksi pitäisi tarkastella vain sen perusteella, kohdistuuko väkivalta suoraan heihin. Myös väkivallan näkeminen, kuuleminen tai sen uhan keskellä eläminen voi jättää pitkäaikaisia jälkiä.
TUTKIMUKSISSA on havaittu, että naiset, joilla on rahapeliongelma, voivat olla tavallista haavoittuvammassa asemassa väkivallalle.
Näin ollen kyse ei ole yksinkertaisesta syy-seuraussuhteesta, vaan monimutkaisesta ilmiöstä, jossa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät kietoutuvat yhteen.
Rahapelaaminen ei yksin selitä väkivaltaa, vaan se liittyy usein laajempaan ongelmakokonaisuuteen.
Kyse on yleensä samanaikaisista ongelmista, jotka kasaantuvat lumipallon tavoin yhdelle henkilölle.
PELIRIIPPUVUUTTA on havaittu myös perhesurmien tekijöiden taustalla. Vuonna 2025 julkaistussa suomalaistutkimuksessa se nousi yhdeksi taustatekijäksi miesten tekemissä lasten surmissa sekä miesten tekemissä puolison tai entisen puolison surmissa.
Tutkimus ei kuitenkaan osoita peliriippuvuuden aiheuttaneen tekoja. Se esiintyi yhtenä taustatekijänä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmien, taloudellisten vaikeuksien sekä aiemman lähisuhdeväkivallan rinnalla.
Vakavien seurausten ehkäiseminen edellyttää, että sekä rahapeliongelmat että väkivallan riski tunnistetaan palveluissa mahdollisimman varhain.
Lue myös: Rahapelaamisen lopettaminen – Eroon peliriippuvuudesta
TURVAKOTIEN näkökulmasta rahapeliongelma voi liittyä väkivaltaan erityisesti taloudellisen kontrollin, velkaantumisen ja rahaan liittyvien konfliktien kautta.
Emmi Kankaanmäen havainto rahapeliongelmien vähäisestä näkymisestä turvakotityössä rinnastuu kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan rahapelihaittoja ei aina tunnisteta väkivaltapalveluissa.
Australialaistutkimuksissa on havaittu, että lähisuhdeväkivaltapalveluiden ja rahapelipalveluiden yhteistyö sekä ongelmien järjestelmällinen tunnistaminen ovat puutteellisia.
Rahapeliongelma voi myös vaikeuttaa avun hakemista, jos uhri on taloudellisesti riippuvainen väkivallan tekijästä.
SUOMESSA avun saatavuutta voivat vaikeuttaa sekä turvakotipaikkojen riittämätön kokonaismäärä että verkoston alueelliset erot.
Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova GREVIO arvioi vuonna 2024, että Suomessa tarvitaan edelleen lisätoimia sopimuksen täysimääräiseksi noudattamiseksi. Asiantuntijaryhmä kehotti Suomea lisäämään erityisesti naisille tarkoitettujen turvakotien määrää ja kapasiteettia sekä huolehtimaan niiden riittävästä maantieteellisestä kattavuudesta.
THL vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan Suomessa tarvittaisiin 262–367 turvakotien perhepaikkaa. Vuonna 2026 paikkamäärä nousi 15 uudella paikalla yhteensä 243.
Paikkapula ei jakaudu tasaisesti. Vuonna 2025 noin 2 400 asiakasta jouduttiin ohjaamaan ensisijaisesta turvakodista toiseen tilanpuutteen vuoksi. Eniten ohjauksia tehtiin pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Pelkkä turvakotipaikkojen lisääminen ei kuitenkaan kaikkien asiantuntijoiden mukaan ratkaise ongelmaa. Tampereen turvakotipalveluiden päällikkö Milka Suuniittu-Sakari arvioi Ylelle joulukuussa 2025, että ennaltaehkäiseviä ja avopalveluita pitäisi vahvistaa ennen kuin todellista turvakotipaikkojen tarvetta voidaan arvioida.
UUDESSA-SEELANNISSA ja Australiassa toteutettu meta-analyysi sisälsi 14 tutkimusta, joissa tarkasteltiin ongelmapelaamisen ja parisuhdeväkivallan yhteyttä joko väkivallan uhrin, tekijän tai molempien näkökulmasta.
Meta-analyysin mukaan noin 38 prosenttia ongelmapelaajista raportoi kokeneensa fyysistä parisuhdeväkivaltaa ja noin 36 prosenttia kertoi tehneensä sitä. Parisuhdeväkivaltaa tehneiden joukossa noin 11 prosentilla esiintyi peliongelmia.
Tutkijat korostivat, ettei tuloksista voida päätellä yksinkertaista syy-seuraussuhdetta. Rahapeliongelmat ja väkivalta voivat liittyä toisiinsa eri tavoin, ja taustalla esiintyy usein myös muita taloudellisia, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Kansainvälisissä tutkimuksissa myös taloudellinen väkivalta on noussut keskeiseksi osaksi rahapelaamiseen liittyvää lähisuhdeväkivaltaa. Se voi esiintyä yhdessä henkisen tai fyysisen väkivallan kanssa ja vaikeuttaa väkivaltaisesta suhteesta irtautumista
Lue myös: Apua rahapeliongelmaan – Yhteystiedot ja palvelut
KANSAINVÄLINEN havainto saa tukea myös Suomesta. Vuonna 2026 julkaistussa suomalaisessa väestötutkimuksessa puolison tekemän fyysisen ja henkisen väkivallan kokemukset yleistyivät rahapeliongelman vakavuuden kasvaessa.
Kotimaisessa Lapin yliopiston laadullisessa tutkimuksessa peliriippuvuuteen liittyvä taloudellinen väkivalta näkyi muun muassa kumppanin rahojen käyttämisenä, manipulointina, velkojen maksamatta jättämisenä ja toisen ajamisena velkaantumiseen.
Tutkimus perustui neljän naisen kokemuksiin, joten sen perusteella ei voida arvioida ilmiön yleisyyttä.
TALOUDELLINEN väkivalta tarkoittaa tilannetta, jossa tekijä kontrolloi, riistää tai tuhoaa toisen taloudellisia resursseja heikentääkseen tämän itsenäisyyttä tai hyötyäkseen itse.
Ongelmapelaamisen kohdalla kumppani kontrolloi pelaajan rahankäyttöä äärimmäisyyksiin, pääsy pankkitileihin estetään ja pelaajan velkoja käytetään vallankäytön välineenä.
Tyypillisiä tekoja ovat yhtä lailla taloudellisten päätösten estäminen, pakottaminen luovuttamaan omia rahoja, kiristäminen ja uhkailu. Ilmiö voi jatkua myös eron jälkeen tai raaistua ajan myötä.
Vaihtoehtoisesti se heikentää sosiaalista elämää vaikuttaen siinä sivussa työ- ja opiskelukykyyn.
Lue myös: Rahapeliongelma ja talous – Uhkapelaamisen vaikutukset raha-asioihin
PERHE- ja lähisuhdeväkivallan lopettamiseksi työskentelevä australialainen järjestö No to Violence (NTV) korostaa, että rahapelaamisen haitat ja perheväkivalta ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.
No to Violencen raportissa mainitaan, että rahapeliongelmia ja perheväkivaltaa käsitellään palveluissa erillisinä ilmiöinä, minkä vuoksi niiden samanaikainen esiintyminen voi jäädä tunnistamatta.
Yhteys on monimutkainen. Pelaaminen voi lisätä väkivallan riskiä, väkivalta taas voi lisätä pelaamista selviytymiskeinona.
Joissakin tapauksissa väkivalta on alkanut jo ennen peliongelmaa.
Pelaaminen toimii selviytymiskeinona, mikä voi syventää ongelmien kierrettä.
KANSAINVÄLISISSÄ tutkimuksissa rahapeliongelmaa ja lähisuhdeväkivaltaa on havaittu käsiteltävän usein toisistaan erillisinä ilmiöinä.
Australialaisen ANROWSin tutkimuksessa ongelmien tunnistamisessa ja palveluiden yhteistyössä havaittiin puutteita. Myös No to Violence on arvioinut, että ilmiöiden käsitteleminen erillään voi johtaa niiden samanaikaisen esiintymisen jäämiseen huomaamatta.
Suomessa tietoa siitä, kuinka usein rahapeliongelmat näkyvät turvakotien ja muiden lähisuhdeväkivaltapalveluiden asiakastyössä, on edelleen vähän.
Tutkijat ovat suositelleet, että rahapelaaminen otettaisiin järjestelmällisemmin puheeksi väkivaltapalveluissa ja väkivallan riski huomioitaisiin rahapelihaittoja käsittelevissä palveluissa.
Lähteet
Vantaan turvakoti ry – Emmi Kankaanmäen haastattelu – 2026
THL – Asiakkaita joudutaan ohjaamaan yhä useammin turvakodista toiseen tilanpuutteen takia – 28.5.2026
THL– Turvakotipaikat lisääntyvät merkittävästi – yhteensä 15 lisäpaikkaa eripuolille maata – 14.1.2026
THL – “Rahapelaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto” – 07.01.2026
Journal of Interpersonal Violence – “Problem Gambling Severity, Psychosocial Welfare, and Intimate Partner Violence: Evidence From a Population Health Survey” – Kalle Lind, Tanja Grönroos, Johanna Järvinen-Tassopoulos, Tiina Latvala, Sari Castrén – 2026
YLE – Tampereen turvakodit ovat tupaten täynnä – paikkojen lisääminen ei ratkaise ongelmaa, sanoo päällikkö – Lotta Siltamäki – 2.12.2025
Kriminologia – “Perhesurmien taustatekijät mielentilatutkimusten valossa” – Marianne Ellilä, Hannu Lauerma, Eija Paavilainen, Anna Liisa Aho – 2025
No To Violence – “Addressing the link between gambling and family violence” – 2024
THL – “Taloudellinen väkivalta” – 2024
GREVIO / Euroopan neuvosto (2024) – Building trust by delivering support, protection and justice – Finland, First thematic evaluation report
Sosiaali- ja terveysministeriö – “Nykyisellä rahoitustasolla ei pystytä turvaamaan kattavaa ja laadukasta turvakotiverkostoa” – Minna Viuhko – 16.05.2023
Lapin yliopisto – “Riippuvuudet parisuhteissa ilmenevän taloudellisen väkivallan taustalla” – Elina Seitz – 2022
SOSTE – “Rahapelihaittojen ehkäisy ja sote-järjestöt – tietoa, ohjeita ja toimintamalleja” – Tapio Jaakkola – 2020
Flinders University – “Problem Gambling and Intimate Partner Violence: A Systematic Review and Meta-Analysis” – Nicki Dowling, Aino Suomi, Alun Jackson, Tiffany Lavis, Janet Patford, Sue Cockman, Shane Thomas, Maria Bellringer, Jane Koziol-Mclain, Malcolm Battersby, Peter Harvey, Max Abbott – 2016
THL – “Läheiset ja rahapeliongelma” – Maritta Itäpuisto – 2015
Artikkelikuva c Lehtikuva
