Pafin yhteiskuntasuhdejohtaja Sverker Skogberg, Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusohjaaja Riku Buri keskustelivat rahapelimainonnan riskeistä toimittaja Ivan Puopolon johdolla. Kuva: Rahapelisanomat/Penina Peltonen
SUOMEN rahapelimarkkinoiden avautuminen heinäkuussa 2027 voi lisätä rahapelimainontaa huomattavasti. Samalla herää kysymys siitä, miten mainontaa voidaan valvoa ja rahapelihaittoja ehkäistä.
Pafin Åktoberfest-tapahtumassa Helsingissä keskusteltiin rahapelimainonnan vastuullisuudesta, pelaajansuojasta ja lisenssijärjestelmän tavoitteista.
Paneeliin osallistuivat Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusohjaaja Riku Buri sekä Pafin yhteiskuntasuhdejohtaja Sverker Skogberg. Keskustelun juonsi Ivan Puopolo.
KKV:N Riku Buri arvioi paneelissa, että rahapelihaitat kasvavat markkinoiden avautumisen jälkeen.
Buri nosti esiin myös verkkoliikenteen rajoittamisen ja maksuliikenteen estämisen. Hänen mukaansa näitä keinoja ei hyödynnetty riittävästi uuden järjestelmän valmistelussa.
Hän viittasi Ruotsiin, jossa lisenssijärjestelmään siirtyminen ja tiukempikaan sääntely eivät hänen mukaansa ole johtaneet rahapelihaittojen vähenemiseen.
Burin mukaan Suomessa lähtötilanne on huolestuttava, sillä riskitasolla pelaavien osuus on suurempi kuin Ruotsissa.
Keskustelussa nousi esiin erityisesti huoli siitä, että yksittäiset rahapelimainokset voivat täyttää lain vaatimukset, vaikka mainonnan kokonaismäärä kasvaisi kuluttajien kannalta häiritseväksi.
Burin mukaan rahapelimainonnan vastuullisuutta on arvioitava ennen kaikkea rahapelihaittojen näkökulmasta. Hänen mielestään vastuuttomana voidaan pitää mainontaa, joka kohdistuu pelaamisensa hallinnan kanssa kamppaileviin ihmisiin tai lisää hallitsematonta pelaamista.
Paloranta nosti esiin alaikäisten suojelun. Mainonta voi olla ongelmallista silloinkin, kun sitä ei ole varsinaisesti kohdennettu lapsille, mutta se tavoittaa heidät ja sisältää esimerkiksi piirros- tai animaatiohahmoja, jotka vetoavat erityisesti nuoriin.
Lue myös: Pääjohtaja vaatii nuorten suojelua rahapelihaitoilta – tutkija listasi viisi riskiä
PALORANNAN mukaan Mainonnan eettisen neuvoston vuosien varrella tekemät ratkaisut tarjoavat vertailukohtia arvioitaessa, milloin mainonta ylittää hyvän tavan rajat.
Niiden avulla voidaan tarkastella esimerkiksi mainonnan sisältöä, kohderyhmää ja sitä, millaisia mielikuvia mainoksilla pyritään herättämään.
Kaikkia mahdollisia ongelmatilanteita ei silti pystytä ennakoimaan lainsäädännössä. Siksi tapauskohtaisella arvioinnilla on merkitystä.
Sallitun ja kielletyn markkinoinnin välinen raja voi täsmentyä viranomaisten ja tuomioistuinten ratkaisujen myötä.
BURI korosti, että markkinoinnin kohdentaminen on yksi keskeisistä vastuullisuuskysymyksistä. Sosiaalisen median mainonta on tässä suhteessa erityisen haastava kanava, sillä alustojen algoritmit vaikuttavat siihen, millaisille käyttäjille sisältöä näytetään.
Televisio- ja radiomainontaa sekä ulkomainontaa voidaan puolestaan suunnitella esimerkiksi ajankohdan ja sijoittelun perusteella.
Skogberg oli osittain eri mieltä siitä, kuinka rajalliset mahdollisuudet yhtiöillä on vaikuttaa kohdentamiseen. Hänestä mainostajilla on mahdollisuuksia pyrkiä estämään mainosten päätyminen alaikäisille tai muille väärille kohderyhmille.
Ruotsissa rahapelimainonta lisääntyi voimakkaasti, kun maan rahapelimarkkinat avattiin kilpailulle. Kuvakaappauksia
VAIKKA yksittäiset mainoskampanjat täyttäisivät lain vaatimukset, mainontaa voi kokonaisuudessaan olla liikaa.
Skogberg arvioi Ruotsin rahapelimarkkinan avautumisen kokemusten perusteella, että markkinan vapautumiseen voi liittyä huomattava mainosmäärän kasvu. Hän kuvaili erityisesti urheilulähetysten yhteydessä nähtävää rahapelimainonnan runsautta.
Ongelmaksi muodostuu se, että rahapelilainsäädännön maltillisuusvaatimusta arvioidaan yksittäisen yhtiön markkinoinnin perusteella.
Näin ollen järjestelmässä ei välttämättä ole yhtä selkeää keinoa puuttua tilanteeseen, jossa yhtiöiden mainonta kasautuu kuluttajan näkökulmasta häiritseväksi kokonaisuudeksi.
Lue myös: Finnplayn toimitusjohtaja: Markkinoille mahtuu 30–50 toimijaa
LISENSSIJÄRJESTELMÄSSÄ päätavoite on ohjata pelaamista säänneltyyn järjestelmään, jossa voidaan tarjota pelaamisen hallintavälineitä ja valvoa toimintaa. Keskustelussa korostettiin kuitenkin, ettei mahdollisimman korkea kanavointiaste voi olla järjestelmän ainoa tavoite.
Burin mukaan lisenssijärjestelmään siirtymisen taustalla oli tilanne, jossa noin puolet netissä tapahtuvasta rahapelaamisesta kohdistui muualle kuin Veikkaukselle. Hänen tietojensa mukaan suuri enemmistö Peluuriin yhteyttä ottaneista apua hakeneista pelaajista pelasi muita kuin Veikkauksen pelejä.
Buri totesi, että lisenssijärjestelmän tarkoituksena on tarjota näillekin pelaajille paremmat mahdollisuudet pelaamisen hallintaan. Kanavoinnin tavoittelu ei saa johtaa siihen, että rahapelihaittojen ehkäiseminen unohtuu.
Skogberg puolestaan painotti kanavointiasteen merkitystä. Hänen mielestään liian rajoittava pelaamiskokemus voi ohjata pelaajia takaisin lisenssijärjestelmän ulkopuolisille sivustoille.
Hän katsoi, että kanavointiasteen kehitystä tulisi seurata alusta lähtien.
SKOGBERG taas arvioi, että suomalainen lainsäädäntö on markkinoinnin osalta melko liberaali, vaikka pelaajansuojan yksittäiset mekanismit voivat olla yhtiöiden näkökulmasta tiukkoja.
Burin ja Skogbergin näkemykset paljastivat uuden rahapelijärjestelmän keskeisen ristiriidan: pelaaminen pitäisi saada valvottuun järjestelmään, mutta samalla rahapelihaittoja pitäisi vähentää.
