VEIKKAUKSEN vuosi 2025 jäi tuloksellisesti edellisvuotta heikommaksi, vaikka yhtiö kuvaa suuntaa oikeaksi.
Konsernin varsinaisen liiketoiminnan tuotot olivat 936,3 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin luku oli 959,1 miljoonaa euroa.
Liikevoitto laski 431,6 miljoonaan euroon edellisvuoden 461,6 miljoonasta.
Yhtiön oman perustelun mukaan tulosta painoivat erityisesti Eurojackpotin matalammat pottitasot sekä Kenon keskimääräistä suuremmat voitonmaksut.
Samalla Veikkauksen markkinointikulut kasvoivat selvästi. Tuotemainonnan ja muun markkinoinnin yhteissumma nousi noin 24 miljoonasta eurosta yli 31 miljoonaan euroon, eli noin kolmanneksen.
VUOSIRAPORTIN perusteella Veikkaus ei siis vielä kääntynyt kasvuun, vaikka pudotus loiveni selvästi verrattuna aiempien vuosien jyrkempään laskuun.
Digi jatkoi samalla kasvuaan tavalla, joka kertoo paljon markkinan todellisesta tilanteesta.
Veikkauksen ja H2 Gambling Capitalin arvion mukaan Suomen koko rahapelimarkkina oli vuonna 2025 noin 1,835 miljardia euroa pelikatteella mitattuna.
Tästä Veikkauksen osuus oli noin 51 prosenttia, eli yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Vielä olennaisempi luku löytyy verkosta. Suomen digitaalinen rahapelimarkkina oli raportin mukaan noin 1,475 miljardia euroa, josta reilut 900 miljoonaa euroa pelattiin muualle kuin Veikkauksen palveluihin. Veikkauksen osuus Suomen digimarkkinasta jäi arvion mukaan noin 39 prosenttiin.
PELIT pitivät yhtiön edelleen pystyssä ennen kaikkea arvontapelien kautta.
Arvontapelit toivat vuonna 2025 yhteensä 497,4 miljoonaa euroa, mikä vastasi 53,1 prosenttia varsinaisen liiketoiminnan tuotoista. Arvontapeleihin kuuluu esimerkiksi mainittu Eurojackpot, sekä Lotto ja Milli.
Veikkauksen nettikasino ja vedonlyönti toivat 292,4 miljoonaa euroa ja fyysiset peliautomaatit sekä kivijalan pöytäpelit 142 miljoonaa euroa.
Erityisen kiinnostava havainto on se, että nettikasinon asiakasmäärä nousi raportin mukaan ennätyskorkeaksi.
Nettikasinon pelikate ylitti edellisvuoden tason ja livekasinon osuus kasvoi. Vedonlyönnin puolella taas uusi kiinteäkertoiminen alusta sekä urheilukesän hiljaisempi tarjonta painoivat tulosta.
MYYNTIPALKKIOT ovat edelleen yksi Veikkauksen suurimmista kulueristä.
Vuonna 2025 yhtiö maksoi myyntipalkkioita ja sijoituspaikkamaksuja yhteensä noin 69 miljoonaa euroa kioskeille, kaupoille ja muille pelien myyntipaikoille. Eli Veikkaus käyttää yli kaksinkertaisesti rahaa myyntipaikoille kuin markkinointiin.
Kyse on käytännössä mallista, jossa myyntipaikka saa osuuden Veikkauksen pelituotoista.
MUUTOS näkyi vuoden aikana myös Veikkauksen omassa valmistautumisessa tulevaan lisenssijärjestelmään.
Eduskunta hyväksyi uuden rahapelilain joulukuussa 2025. Tasavallan presidentti vahvisti lain 16. tammikuuta 2026. Toimilupia voi hakea 1. maaliskuuta 2026 alkaen ja uusi osittainen lisenssimarkkina käynnistyy 1. heinäkuuta 2027.
Veikkaus käytti vuonna 2025 kehittämiseen 48,8 miljoonaa euroa. Summa oli pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin kehitykseen käytettiin 57,5 miljoonaa euroa.
Rahaa ohjattiin erityisesti digitaalisen kilpailukyvyn rakentamiseen, tuotekehitykseen ja teknologia-alustojen valmisteluun.
Toisin sanoen Veikkaus ei enää rakenna pelkästään monopolin jatkoa, vaan kilpailuyhtiötä. Tämä näkyy raportin rivien välissä kaikkialla.
Brändiä, dataa, tekoälyä, vedonlyöntialustaa ja nettikasinon tarjontaa hiotaan nyt markkinaan, jossa vanha yksinoikeus ei enää kanna verkossa.
KANSAINVÄLINEN puoli jäi raportissa myönteiseen valoon.
Fennica Gamingin pelejä pelattiin vuoden lopussa 17 maassa kolmella mantereella.
Veikkaus siirsi keväällä 2025 pelistudioliiketoimintansa Fennica Gamingin organisaatioon vahvistaakseen sen asemaa kansainvälisillä B2B-markkinoilla.
Tämä kasvu tuntuu Veikkaukselle tärkeältä tarinalta, koska kotimaan markkina ei enää ole vuosiin riittänyt kasvupuheeseen – päinvastoin.
Kansainvälisessä liiketoiminnassa puhutaan kuitenkin vielä pienestä mittaluokasta suhteessa koko konserniin.
Gambling as a Service -liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2025 noin 4,4 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia Veikkauksen varsinaisen liiketoiminnan tuotoista.
Fennica näyttää siis strategisesti tärkeältä, vaikka sen rahallinen vaikutus koko Veikkauksen kokonaiskuvaan on vielä varsin rajallinen.
VALTIOLLE Veikkaus tuotti edelleen suuren summan.
Emoyhtiön tilikauden tulos oli 466,4 miljoonaa euroa ja hallitus esittää sen luovuttamista omistajalle täysimääräisenä. Lisäksi arpajaisveroa maksettiin 111,8 miljoonaa euroa ja arvonlisäveroa 37 miljoonaa euroa. Rahapelimonopolin kokonaistuotto valtiolle oli 578,3 miljoonaa euroa.
Summa on edelleen valtava, vaikka se jäi edellisvuoden 591,9 miljoonasta eurosta.
Korjaus 11.3.2026 kello 21:50. Artikkelia täsmennetty Fennica Gamingin osalta. Tekstissä mainittu 4,4 miljoonaa euroa viittaa Gambling as a Service -liiketoiminnan liikevaihtoon, ei sen tulokseen.
