SUOMESSA on viime vuosina kehittynyt uudenlainen kamppailutapahtumien ilmiö, jossa urheilun, vedonlyönnin ja sosiaalisen median rajat sekoitetaan puhtaan viihteen nimissä.
Kehään ei enää nousta ainoastaan urheilullisten meriittien ansiosta, vaan ottelijoina nähdään muista ympäristöistä tunnettuja henkilöitä. Katsojaa kiinnostaa voiton ohella, miten julkkis selviää täysin uudenlaisessa roolissa.
Lauantaina 12. syyskuuta Helsingissä järjestetty Immu Fight Night oli tuorein esimerkki tästä.
Tapahtuman vetonauloina nähtiin Mika ”Immu” Ilménin ja entisen jääkiekkotähden Jere Karalahden kohtaaminen sekä Martina Aitolehden ja Nanna Karalahden välinen ottelu. Illan ohjelmassa oli lisäksi eri kamppailulajien ammattilais- ja amatööriotteluita.
Immu Fight Night ei syntynyt tyhjiössä. Vastaavanlaisten kamppailutapahtumien näkyvin nimi on ollut Ice Cage.
Lue myös: Ice Cage vedonlyönti – Ice Cage 8 kertoimet ja ottelut
ILMIÖ ei jää pelkkään tapahtumien viihdearvoon, sillä luonnollisesti myös vedonlyöntiyhtiöt ovat löytäneet julkkisvetoiset kamppailuillat.
Immu Fight Nightin otteluista tarjottiin vedonlyöntikohteita ainakin useilla kansainvälisillä vedonlyöntisivustoilla. Esimerkiksi Staken kohdelistalla olivat juurikin Ilménin ja Karalahden sekä Aitolehden ja Nanna Karalahden ottelut.
Ennen ottelua vedonlyöntiyhtiöt pitivät Karalahtea selvänä suosikkina. Karalahden voittokertoimet liikkuivat lähteestä ja ajankohdasta riippuen noin 1,40-1,50:n tuntumassa, kun taas Ilménille tarjottiin noin 2,4-2,7:n kertoimia.
PERINTEISESSÄ huippu-urheilussa vedonlyöntimarkkina perustuu valtavaan määrään saatavilla olevaa dataa. Ottelijoiden aikaisemmat suoritukset, rankingit, loukkaantumiset ja tilastot ovat vedonlyöjien ja vedonlyöntiyhtiöiden arvioitavana.
Julkkisotteluissa asetelma on erilainen.
Ottelija voi olla tunnettu esimerkiksi televisiosta, somesta tai muuten ammattiurheilusta, mutta kamppailu-urasta ei kyllä voida puhua. Yleisöllä saattaa silti olla vahvoja ennakkokäsityksiä ottelijoista heidän julkisuuskuvansa perusteella.
Ottelijoilla, heidän taustajoukoillaan ja tapahtuman järjestäjillä on sitten enemmän tietoa harjoittelusta, kunnosta ja ottelun valmistautumisesta kuin tavallisella vedonlyöjällä.
Joka tapauksessa ottelijan suorituskyky voi olla vaikeasti arvioitavissa.
KULUVANA vuonna julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin julkkisnyrkkeilyä unkarilaisen Sztárbox-ohjelman kautta.
Tutkimuksessa analysoitiin yli 500 artikkelia, joiden mukaan julkkisnyrkkeily toimii perinteisen urheilun ja viihteen välimaastossa. Katsojia eivät kiinnosta pelkästään otteluiden urheilulliset tapahtumat, vaan yhtä lailla kilpailijoiden persoonat, keskinäiset ristiriidat, sanalliset yhteenotot ja heidän aikaisemmat julkiset tarinansa.
Katsojat seuraavat julkkisotteluita eri tavalla kuin tavallista urheilukilpailua. Urheilullinen suoritus on osa kokonaisuutta, mutta ottelun ympärille rakennettu draama antaa tapahtumalle oman merkityksensä.
Julkkisnyrkeilyä kuvataan tutkimuksessa eräänlaiseksi mediaesitykseksi, jossa fyysinen kamppailu, julkkiskulttuuri ja tarinankerronta yhdistyvät. Yleisön huomio kohdistui varsinaisen urheilusuorituksen sijaan kilpailijoiden välisiin konflikteihin ja henkilökohtaisiin tarinoihin.

TÄMÄ auttaa selittämään Ice Cagenkin kaltaisten tapahtumien menestystä.
Kun otteluparin ympärille syntyy tarina jo ennen varsinaista ottelua, katsojalla on syy seurata tapahtumaa, vaikka hän ei olisi ennestään kiinnostunut kamppailu-urheilusta. Some puolestaan antaa mahdollisuuden kasvattaa kiinnostusta hyvissä ajoin ennen tapahtumailtaa.
Kehässä nähdään kaksi henkilöä, mutta yleisölle myydään samalla tarinaa, vastakkainasettelua ja mahdollisuutta nähdä tuttu henkilö tilanteessa, jossa tämä ei normaalisti esiinny.
MIKÄLI otteluista tarjotaan vedonlyöntikohteita, valvonta ei perustu vain siihen, mitä kehässä tapahtuu, vaan vedonlyöntikäyttäytymistä voidaan käyttää muun poikkeavan toiminnan tunnistamiseen.
Tällaisissa julkkis- ja vaikuttajavetoisissa kamppailutapahtumissa riskit ovat ennen kaikkea vedonlyöntiin ja ottelumanipulointiin liittyviä integriteettiriskejä.
Euroopan komissio pitääkin ylipäätään ottelumanipulaatiota huomattavana uhkana kaiken urheilun rehellisyydelle.
OTTELUMANIPULAATIOLLA tarkoitetaan kilpailun lopputulokseen tai tapahtumiin tarkoituksellisesti vaikuttamista vedonlyönnistä saatavan taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.
Suomessa konkreettisen esimerkin kyseenalaisen vedonlyönnin ja kamppailu-urheilun yhteydestä tarjoili Theo Kolehmaisen tapaus.
Kolehmainen otteli Ice Cage 6 -tapahtumassa Toni Lampista vastaan ja kertoi ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa lyöneensä vetoa sekä omasta ottelustaan että muista illan otteluista.
Hän kertoi voittaneensa vedonlyönnillä noin 3000 euroa. Suomen Vapaaotteluliiton sääntöjen mukaan urheilija tai tämän valmentaja tai joukkueenjohto ei saa osallistua vedonlyöntiin omasta kilpailutapahtumastaan.
KOLEHMAISELLE määrättiin tapauksesta neljän kuukauden kilpailukielto, joka koski nimenomaan vapaaottelua.
Tapausta ei silti ole luokiteltu ottelumanipulaatiotapaukseksi, sillä julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella kyse oli vedonlyöntisäännön rikkomisesta.
Pikemminkin kysymys on siitä, kuinka hyvin tällaisen vedonlyöntimarkkinan rehellisyys pystytään varmistamaan.
SEURAAVA kamppailuotteluiden tapahtumakalenterissa on tulevana viikonloppuna vuorossa Turussa järjestettävä Ice Cage 8.
Immu Fight Nightin yhteydessä onkin arvioitu, että uusia kamppailutapahtumia on syntymässä Ice Cagen luoman kysynnän vanavedessä.
Nousujohteisuus kertoo siitä, että kamppailu-urheilusta on tullut kiinnostava viihdeformaatti sellaisillekin katsojille, jotka eivät välttämättä seuraa perinteistä kilpaurheilua.
Lue myös: Ottelumanipulaatio rikoslakiin? – Näin ministeri kommentoi
Lähteet
MTV Uutiset – “Jere Karalahti löi ”Immun” – väläytti heti uusintaottelua” – Mikko Hyytiä – 12.9.2026
MDPI – “Violence, Celebrity Culture, and Ritual: Dramatized Role-Playing in the Television Genre of Celebrity Boxing” – Ádám Guld – 18.6.2026
European Commission – “Fighting match-fixing” – 4.2.2022
European Union – “Mapping of corruption in sport in the EU” – 2018
Poliisi – “Urheilukilpailujen manipulaatio”
Artikkelikuva c Lehtikuva