VEIKKAUKSEN toimitusjohtaja Olli Sarekoski kommentoi SBC Newsin haastattelussa Suomen rahapelimarkkinan tulevaisuutta.
Sarekoskesta uudistuksen onnistuminen riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka hyvin uusi lisenssijärjestelmä pystyy pitämään pelaajat valvottujen palveluiden parissa.
Ajatus sääntelyn ja kanavoinnin välisestä tasapainosta on ollut esillä aiemminkin. Rahapelialan toimijat ovat varoittaneet, että jos lisensoiduille toimijoille asetetaan liian tiukkoja rajoituksia, osa pelaajista saattaa hakeutua muualle pelaamaan.
Veikkauksen vuosikymmeniä kestäneen monopolin ongelmaksi muodostui ennen kaikkea se, että iso osa rahapelaamisesta tapahtui jo monopolin ulkopuolella.
Ensimmäinen haaste lisenssimarkkinan aukeamisen jälkeen on pitää pelaajat mukana laillisessa markkinassa.
Sarekosken mielestä viranomaisilla pitäisi siksi olla riittävät keinot suojella laillisia toimijoita, jos sääntelyä myöhemmin kiristetään.
Pelaaminen muualla kuin Veikkauksella ei ole kiellettyä, mutta ulkomaisten yhtiöiden ja Pafin markkinointi suomalaisille on.
Lue myös: Veikkaus kasvatti tuottojaan ja liikevoittoaan alkuvuonna
MARKKINOILLA on hänen mukaansa noin 1 500 rahapeliyhtiötä, jotka tavoittelevat suomalaisia pelaajia.
– Mikä monopolin tarkoitus on, jos se ei enää onnistu kanavoimaan pelaamista? Sarekoski toteaa.
Tilanne on siinä sivussa heikentänyt myös rahapelihaittojen torjuntaa, sillä kotimaisen järjestelmän vastuullisuustyökaluja on ymmärrettävästi vaikeampi kohdistaa ulkopuolisilla sivustoilla pelaamiseen.
Veikkauksen toimitusjohtaja ei siis näe heinäkuussa 2027 alkavaa lisenssimarkkinaa niinkään uuden kilpailun alkuna, vaan nykyisen kilpailutilanteen muuttumisena viralliseksi.
SAREKOSKI kertoo SBC Newsille olevansa luottavainen Veikkauksen asemaan uudessa tilanteessa. Yhtiöllä on noin kolme miljoonaa rekisteröitynyttä asiakasta, joten markkinoille ei ilmesty valtavaa joukkoa täysin uusia pelaajia.
Ensi vuonna Veikkaus toimii kahdessa roolissa. Tulevaa markkinaa varten on jo perustettu erilliset tytäryhtiöt ja yhtiö on jättänyt toimilupahakemukset sekä yksinoikeustoimintaan että kilpailtuun markkinaan.
Sarekosken viesti onkin, ettei Veikkaus vastusta kilpailua sinänsä. Yhtiön tavoitteena on saada kilpailu tapahtumaan samoilla säännöillä.
ENTÄ mitä tapahtuu sen jälkeen, kun lisenssimarkkina on avattu?
Sarekoskikin toteaa, että kanavointiaste voi heikentyä entisestään, jos kuluttajat kokevat lisensoidut palvelut ulkopuolisia vaihtoehtoja vähemmän houkutteleviksi.
Hän viittaa etenkin Ruotsiin ja Alankomaihin. Molemmissa maissa rahapelimarkkinoita on avattu, mutta sääntelyyn on myöhemmin kohdistunut poliittista painetta. Alankomaissa rahapelimainontaa on kiristetty jatkuvasti, kun taas Ruotsissa nettikasinoiden kanavointiaste on aiheuttanut huolta.
Sarekosken mukaan Suomessa olisi tärkeää välttää tilanne, jossa lailliset toimijat joutuvat raskaiden rajoitusten alle ja pelaajat siirtyvät jälleen lisensoimattomille sivustoille. Hänestä uusi järjestelmä voisi nostaa rahapelaamisen kanavointiasteen noin 80 prosenttiin tai hieman sen yläpuolelle.
Lue myös: Kanavointi ei yksin kerro vähenevätkö pelihaitat
TAVOITE on kunnianhimoinen, vaikka Suomen hallitus onkin määritellyt kanavointiasteen parantamisen yhdeksi rahapelijärjestelmän tärkeimmistä tavoitteista. Samalla halutaan ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja.
Näiden välillä on siis löydettävä tasapaino.
– On helppoa luoda hyvin tiukka sääntely, mutta kanavointiasteen pitäminen korkealla on erittäin vaativaa, Sarekoski sanoo.
Sarekoski uskoo, että rahapelimainonnan määrä kasvaa Suomessa selvästi markkinoiden avautuessa. Hänestä markkinoiden ensimmäiset kuusi tai yhdeksän kuukautta voivat muodostaa aktiivisen mainontajakson.
Kun toimijat ovat saaneet hankittua asiakkaita ja markkinaosuudet alkavat vakiintua, mainonnan määrän pitäisi tasaantua.
HAASTATTELUSSA Sarekoski nostaa esiin myös rahapeliveron tulevaisuuden.
Nykyisen lainsäädännön perusteella lisensoitujen rahapeliyhtiöiden GGR:ään, eli bruttorahapelaamisen tuottoon kohdistuu 22 prosentin vero. Sarekoski pitää mahdollisena, että verotuksesta käydään myöhemmin poliittista keskustelua.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa erityinen rahapeliyhtiöiden nettovoittoon perustuva vero nostettiin 21 prosentista 40 prosenttiin. Virossa taas mennään toisinpäin: tätä erityistä rahapeliveroa lasketaan parin vuoden aikana kuudesta prosentista neljään.
Lue myös: Veikkaus ottaa käyttöön henkilökohtaiset tappiorajat
Lue myös: Mitä tapahtui Veikkauksen markkinointikiellolle?
Lähteet
SBC News – “Olli Sarekoski, Veikkaus CEO: fair competition is only way forward for Finland” – Ted Orme-Claye, 9.9.2026
Artikkelikuva c Lehtikuva
