RUOTSIN rahapelijärjestelmästä on bongattu huolestuttavia havaintoja.
Kansallinen itse-estopalvelu Spelpaus ei näytä estävän pelaamista niin tehokkaasti kuin on tarkoitettu.
Palveluun on rekisteröitynyt yli 500 000 käyttäjää ja kirjoitushetkellä estolistalla on 137 000 henkilöä
Alan etujärjestö Branschföreningen för Onlinespel (BOS) sanoo, että jopa noin puolet eston tehneistä jatkaa pelaamista lisensoimattomilla sivustoilla.
Vaikka tarkka luku ei ole niin uutisoitu, tuoreet raportit tukevat tietoa. Itse-esto ei katkaise pelaamista, vaan siirtää sitä sääntelyn ulkopuolelle.
ALAN toimijat ovat varoittaneet, että lisensoimattomien sivustojen kasvu heikentää kuluttajansuojaa.
Näillä alustoilla ei ole vastuullisen pelaamisen työkaluja, ei valvontaa tai rajoituksia, saati itse-estoa.
Tämä tekee tilanteesta erityisen riskialttiin juuri niille pelaajille, jotka ovat jo tunnistaneet ongelmansa.
Lue myös: Ruotsin rahapelivalvoja saa uuden johtajan
RAHAPELIMARKKINOILLA mittarina toimii kanavointiaste, eli kuinka suuri osa pelaamisesta tapahtuu lisensoidussa ympäristössä.
Uusimpien arvioiden pohjalta Ruotsin kanavointiaste on noin 85 prosenttia, kun tavoite on ollut yli 90.
Tietyissä segmenteissä jopa 18-28 prosenttia pelaamisesta tapahtuu lisensoimattomilla sivuilla. Reipas osa pelaamisesta jää järjestelmän ulkopuolelle ja samalla itse-eston vaikutuksen ulottumattomiin.
ONGELMAPELAAJAT eivät lopeta pelaamista, vaikka he rekisteröityvätkin Spelpausiin. Sen sijaan he siirtyvät vaihtoehtoisiin kanaviin.
Raporttien perusteella monet apua hakevat pelaajat ovat jo itse-eston piirissä. Silti he jatkavat pelaamista muilla alustoilla.
Tämä viittaa siihen, että itse-esto toimii teknisesti, vaan ei muuta käyttäytymistä.
SPELPAUS estää pelaamisen kaikilla Ruotsin lisensoiduilla sivustoilla, mutta tietenkään sen vaikutus ei ulotu niiden ulkopuolelle.
Lisensoimattomille kasinoille pääsee helposti estosta huolimatta, mikäli pelaamista haluaa jatkaa.
Markkinoilla toimii aktiivisesti sivustoja, jotka jopa mainostavat itseään ilman Spelpausia.
Lue myös: 25 miljoonan euron sakko laittomalle operaattorille Alankomaissa
VARSINAINEN ongelma ei siis näytä olevan Spelpausin toteutuksessa, vaan koko peruslogiikassa.
Nykyiset itse-estojärjestelmät perustuvat malliin, jossa pelaaja aktivoi eston itse ja vastuu eston noudattamisesta jää pelaajalle.
Järjestelmä ei luonnollisesti estä pääsyä koko markkinaan, toisin sanoen järjestelmä toimii vain siellä, missä sääntely toimii.
AIHETTA kommentoi LinkedIn-julkaisussaan alan asiantuntija ja konsultti Kristof Szucs.
– Kriisinhallintaan suunniteltu järjestelmä toimii eri tavalla kuin varhaiseen käyttöönottoon rakennettu.
– Useimmat eurooppalaiset viitekehykset ovat ensin mainittuja, jotka on naamioitu jälkimmäisiksi, hän summaa.
Ruotsi ei ole tämän teeman suhteen poikkeus. Samaan sudenkuoppaan pudotaan muissakin Euroopan maissa, joissa lisensoimaton tarjonta on helposti saatavilla ja kanavointiaste jää alle 85 prosentin.
Useissa maissa vastaavaa dataa ei kuitenkaan julkaista avoimesti.
– Itse-estojärjestelmät jakautuvat kahteen luokkaan. Toinen poistaa pulman operaattorilta, toinen pelaajalta. Silloin esto seuraa pelaajaa, ei vaadi ylläpitoa ja sillä on seurauksia säänneltyjenkin markkinoiden ulkopuolella, Szucs analysoi.
– Useimmat viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetut järjestelmät ovat ensimmäisen tyyppisiä. Sitä ei vain mainita mediassa, hän kuittaa.
JÄLKIMMÄINEN malli tarkoittaa itse-estoa, joka seuraa pelaajaa kaikkialle ja estää käytännössä pelaamisen esimerkiksi maksuliikenteen kautta ilman, että pelaajan tarvitsee itse ylläpitää estoa.
Toisin kuin monet nykyiset järjestelmät, se ei perustu itsekurin varaan, vaan tekee pelaamisesta aidosti vaikeaa myös lisensoimattomilla sivustoilla.
Ruotsin Spelpaus tarjoaakin tärkeän esimerkin koko Euroopalle, kun 15-30 prosenttia markkinasta toimii surutta sääntelyn ulkopuolella.
EUROOPPALAISET viranomaiset ovat toki viime vuosina lisänneet yhteistyötään laittoman rahapelaamisen torjumiseksi.
Maat kuten Ranska, Saksa, Italia ja Espanja, ovat sitoutuneet yhteisiin toimiin valvonnan tehostamiseksi ja markkinoiden puhdistamiseksi.
Koko Eurooppaan on kehitteillä yhteisiä standardeja haitallisen pelaamisen tunnistamiseen.
Ongelmana on rahapelikentän pirstoutuminen.
Vaikka esimerkiksi Puola on EU:n puheenjohtajamaana ajanut yhteisregulaatiota, rahapelisääntely jää silti pääosin jäsenmaille.
NÄIDEN odotetaan tulevan käyttöön laajemmin kuluvana vuonna ja muodostavan ensimmäisen yhtenäisen viitekehyksen riskikäyttäytymisen tunnistamiseen.
Alan seuraava suuri kysymys onkin, miten suoja saadaan ulottumaan sinne, missä pelaaminen todellisuudessa tapahtuu.
Lue myös: Tutkimus: Näkyvyys Belgiassa jatkuu tiukasta sääntelystä huolimatta
Lähteet
iGaming Expert – “Sweden’s BOS calls for effective regulation after channelisation rate decline” – Conor Porter – 01.09.2025
Gambl.com – “Spelpaus: Sweden’s Leading Tool for Responsible Gambling” – 14.05.2025
FDJ United – “The need for a safer Swedish gambling market” – 08.11.2024
